Varautuminen on yksi merkittävä ominaisuus, jota vuorilla tarvitaan. Jokainen kiipeilijä kokee tilanteita, joissa tarvitaan luovuutta, innovaatioita, hermoja ja tahtoa. Varautumalla voi välttää riskejä ja selviytyä tilanteista. Tärkeää on myös varautua pahimpaan, sillä näin todennäköisesti löytyy ratkaisu pieniin ongelmiin.
Olin varautunut Aconcaguan matkalleni hyvin. Lääkearsenaali, valmistautuminen ja kunto oli mielestäni sitä luokkaa, että mahdollisuuteni pärjätä vuorilla olivat mitä loistavimmat. Millaisiin ongelmiin kuitenkin törmäsimme tuon vuorireissun aikana?
1. Juomapussiini tuli reikä – korjasin sen pikaliimalla kun rinkkani, vaatteeni ja selkäni oli kastunut.
2. Pulloni vuoti laukkuun – passi kastui ja käytännössä kaikki muukin. Kuivattelin nämä sitten ajan kanssa.
3. Nukuin todella huonosti ensimmäisen yöni teltassa – seuraavana yönä pyrin pysymään rauhallisena ja olla ajattelematta huonoa yötä. Sieltähän ne hyvät yöt sitten tulikin.
4. Mahaongelmat – näitä oli runsaasti! Imodiumia, Precosaa ja Tasectania söin useaan otteeseen ja join PALJON.
5. Hiertymät – sain isovarpaisiini rakkoja lähestymistrekillä perusleiriin. Rakot teippasin sitten tästä eteenpäin eivätkä ne sen jälkeen vaivanneet.
6. Pakara – ja polvikipu – minä kärsin pakarakivusta ja Matka-Mikko polvikivusta. Teippailimme kinesioteipillä kipeytyneitä paikkoja ja söin muutaman päivän Buranaakin.
7. Ylävuoristokengät hiersivät varpaisiin lisää rakkoja – teipillä selvittiin tästäkin.
8. Matka-Mikko poltti niskansa ruokateltassa, kyllä, ollessaan teltan sisällä – tästä eteenpäin aurinkorasvaa laitettiin kolme kertaa useammin.
9. Kylmät sormet ja varpaat huiputusyrityksessä – tästä muistona kaksi irtoavaa mustaa varpaiden kynttä.
10. Hammaskipu – Matka-Mikko kärsi hammaskivusta. Tähän etsittiin helpotusta Buranan ja suuveden kera.
11. Kaikki on märkää – perusleiristä lähtiessä ihan kaikki oli märkään. Vaatteet, makuupussit ja sielu. Näitä sitten kuivateltiin huolella Mendozan lämmössä.
12. Veden odotus – keitettyä vettä odotettiin välillä todella kauan. No, me fiksut aloimme sitten hilloamaan täysiä vesipulloja telttaan, jotta meillä oli aina juotavaa saatavilla.
13. Korkea verenpaine – joudun jopa extralääkärintarkastukseen tämän takia. Asia kuitenkin korjaantui yön aikana perusleirissä ja vihreä valo matkan jatkamiselle annettiin.
14. Vuotava pissapullo – kyllä, pissapulloni vuoti kerran telttaan. Seuraavana yönä taiteilin pullon ja varmistusmuovipussien kanssa. Kyse olikin ollut vain omasta huolimattomuudestani, sillä pullo vuoti vain kerran ja tuho, joka vuodosta syntyi oli onneksi pieni.
15. Huurtuvat ja jäätyvät laskettelulasit – Matka-Mikon laskettelulasit jäätyivät huiputusyrityksessämme eikä hän meinannut nähdä niiden läpi kunnolla.
16. Ruokahaluttomuus – en itse onneksi kärsinyt tästä, vaan söin muidenkin ruokia (luvan kanssa tietenkin).
Heh! Olipa meillä paljon ongelmia, mutta: selvisimme kaikista jotenkin. Kekseliäisyyttä ja luovuutta vaadittiin, mutta nämä olivat vain ongelmia, jotka täytyivät vain ratkaista tehokkaasti siinä hetkessä.
Mikäli suunnittelet matkaa vuorille, suunnittele myös, miten selviydyt siellä syntyvistä ongelmista. Olen aika varma, että jokainen näitä kohtaa ja jokainen niistä selviää. Tämä on siis kannustusviestini teille: ongelmat ovat vain tehty ratkaistavaksi!
Tänään ratkaisimme arkipäivän ongelman: kuinka nauttia edes hetki ihanasta kevätsäästä kiireiden keskellä. Osta kahvi, nauti se ulkona ja ime se kaikki saatavilla oleva energia talteen! Tämäkin ongelma oli siis ratkaistavissa.
