Olen saanut melko paljon yksityisviesteillä kyselyitä siitä, mikä tilanne tämän kevään Everestin reissun kanssa on ja ajattelin avata tässä artikkelissa tilannetta hieman tarkemmin teille seuraajille ja blogin lukijoille.
Koko vuosi on mennyt todella epävarmoissa tunnelmissa koronaviruksen vuoksi ja tilanne Suomessa ei näytä kovinkaan valoisalta. Toisaalta uskon, että omalla vastuullisella toiminnalla: kontaktien minimoimisella, maskin käytöllä, käsihygieniasta huolehtimalla ja ohjeita noudattamalla voi vaikuttaa paljon vallitsevaan tilanteeseen.
Avaan nyt usein kysyttyihin kysymyksiin vastauksia, joten tämä artikkeli samalla toimii hyvänä koontina siihen, mitä pinnan alla on viime viikkoina tapahtunut.
Matkustusaikataulu
Sain pari päivää sitten vahvistettua lähtöpäiväni: se on perjantai 16.4.2021. Eli lähtöön on kolme viikkoa aikaa – jännittävää! Niin jännittävää, että välillä vatsassa vääntää siihen malliin, ettei meinaa edes ymmärtää lähdön olevan edessä päin. Toki tilanteet muuttuvat koko ajan ja kaikki voi vielä muuttua.
Ajattelen lähtöä ja koko reissua pienemmissä palasissa kuin aiemmin. Jokainen askel kohti vuorta on voitto ja ensimmäiset askeleet alkavat siitä, että pääsee lähtemään, saapuu Nepaliin, pääse vaellukselle lähestymään perusleiriä kohti ja niin edelleen. Mikään vaihe ei tällä hetkellä ole itsestäänselvyys vaan ajattelen jokaisen vaiheen olevan yksittäisiä pieniä onnistumisia. Mihin saakka onnistumiset sitten riittää, niin se jääköön nähtäväksi. Kaikkeni olen ainakin onnistumisen eteen pyrkinyt tekemään.
Palaan reissulta 2.6.2021 eli matka on yhteensä kuusi viikkoa. Usein kuulee Everestin reissujen kestävän kahdeksan tai jopa kymmenen viikkoa, mutta meidän taktiikka on minimoida korkealla vietettävä aika: käytetään optimaalisin aika vuoren kiipeämiseen eikä yritetä maksimoida esimerkiksi perusleirissä vietettävää aikaa, koska jo 5400 metrin korkeudella perusleirissä palautuminen huononee, ruokailu voi muuttua huonommaksi, lihasmassa katoaa ja riski sairastua erilaisiin vatsa- tai flunssasairauksiin kasvaa. Tässä on siis isoja eroja eri operaattorien välillä ja uskon tämän tavan olevan mahdollisimman hyvä onnistumisen kannalta.
Retkikunnassa on tällä hetkellä neljä kiipeilijää: minä ja kolme muuta ihmistä. Yksi yhdysvaltalainen, sveitsiläinen ja britti.
Koronatoimenpiteet
Yksi iso epävarmuustekijä, johon en olisi ikinä uskonut, on koronavirus. Virus on riehunut ympäri maailmaa, osa ihmisistä on rokotettu ja toisaalta maat ovat sulkeneet ja avanneet rajojaan omaan tahtiinsa.
Olen ennen lähtöä omaehtoisessa karanteenissa ja Nepaliin vaaditaan alle 72 tuntia saapumisesta negatiivinen koronatesti ja PCR-todistus. Eli tiedossa on pääsiäisen vietto karanteenissa ja sitten testissä käynti ennen lähtöä. Nepal vaatii siis joko negatiivista testitulosta tai todistusta koronarokotuksesta saapuessa maahan. Kathmandussa sitten on tiedossa sosiaalisten kontaktien välttämistä, maskin käyttöä ja uusi testi ennen siirtymistä vuorille.
Paluussa on sitten sama prosessi edessä eli negatiivinen testi Kathmandussa 72 tuntia ennen lähtöä, karanteeni Suomessa ja useampi negatiivinen testi ennen karanteenin loppua.
Suunnitelma vuorella
Suunnitelma on tällä hetkellä siirtyä huhtikuun puolen välin jälkeen Namche Bazaariin, sieltä vaeltaa perusleiriin ja sitten aloittaa kiipeilyjakso. Mahdollinen huiputus tulee tapahtumaan joskus toukokuun loppupuolella. Sää ja kaikki muut asiat kuten tiimin kunto vaikuttaa aikatauluihin isosti.
Vuoren eteläpuolella täytyy ylittää Khumbun jäätikkö ja sen tulemme tekemään kahteen kertaan. Ensimmäisellä rotaatiolla tarkoituksena on kantaa tavaroita yläleireihin ja käydä akklimatisoitumassa ja toisella rotaatiolla tavoitteena on kiivetä huipulle saakka. Ensimmäisen rotaation jälkeen tullaan käymään vielä perusleirissä, levätään, syödään ja sitten toisella rotaatiolla yritetään huipulle.
Aikataulusta on mahdotonta sanoa oikeastaan mitään, koska tilanteet muuttuvat kyseisen päivän mukaan ja moni asia voi vaikuttaa etenemiseen. Ei ole siis mitään tarkkoja päiviä milloin mitäkin tapahtuu. Meillä on pieni retkikunta, jossa on neljä kiipeilijää ja retkikunnan johtaja sekä sherpoja. Pieni tiimi mahdollistaa varmasti hyvinkin joustavan liikkumisen ja aikataulujen nopeat muutokset.
Ruoka
Retkikuntamaksuun kuuluu kaikki isot kulut kuten ruokakulut. Vaelluksella ja perusleirissä kohti perusleiriä syömme kolme ateriaa päivässä: aamiaisen, lounaan ja illallisen. Nämä tehdään retkikuntaan kuuluvien työntekijöiden kuten kokin toimesta. Ruoka on usein riisiä, nuudelia, pastaa, puuroa, kananmunia, juustoa, linssejä ja niin edelleen.
Yläleireissä teemme ruuat ”lisää vain vesi” -periaatteella eli erilaisten pussiruokien avulla. Vesi keitetään teltan eteistilassa ja ruokapussiin lisätään vesi. Omat lemppariruuat on esimerkiksi pasta bolognese, pasta carbonara, perunamuussi ja lisukkeet ja tikka masala.
Välipalat ja snacksit hankitaan koko reissulle itse ja minua Instagramissa seuraavat tietävät, että olen viime viikkojen aikana löytänyt vihreiden kuulien uuden karkkipussin, joka lähtee mukaan aivan varmasti. Vihreiden kuulien lisäksi matkaan lähtee Noshtin marmeladeja, jotka on hyväksi todettu Malminkartano 8848 -haasteessa. Mukaan lähtee myös irtokarkkeja, sipsiä, suklaata, keksejä, minisalamia ja kauralastuja. Variaatio on kaikista tärkeintä eli silloin, kun toinen eväs ei maistu niin toisesta saattaa löytyä sopivampi. Tämä on kantapään kautta opittu, sillä Denalilla minulla oli vain yhtä patukkamakua ja karkkia eväänä. Ensimmäisen viikon jälkeen alkoi tulla patukat korvista ulos ja en ole tainnut koko reissun jälkeen syödä yhtään samanmakuista patukkaa.
Varusteet
Varusteet ovat aikalailla kasassa ja minulla saa olla mukana 32 + 15 kiloa matkatavaraa siinä kohtaa, kun lähden Suomesta. Olen listan jo tehnyt valmiiksi ja listaan on tullut pieniä lisäyksiä sekä olen hankkinut puuttuvia juttuja esimerkiksi apteekista viime viikon aikana.
En ole vielä kaikkia tavaroita yhdessä punninnut, mutta sen aika tulee vielä tässä lähiviikkojen aikana. Katsotaan sitten, kuinka monta suklaapatukkaa tai vihreää kuulaa pitää jättää laukusta pois.
Varusteissa olen päivittänyt osan tavaroista selkeästi kevyempään versioon ja tämä säästää minua erityisesti siinä kohtaa, kun vuorella kannan tavaroitani.
Yhteydenpito matkalta
Everestillä on jonkinlainen wifi-verkosto, mutta sen toimiminen on melko epävarmaa. Minulla lähtee mukaan Garmininen inReach-laite, jonka avulla voin lähettää tekstiviestejä kotiin satelliittiverkon yli. En aio päivitellä sosiaalisen median kanavia reissun aikana ja syy on yksikertainen: haluan keskittyä täysillä olennaiseen eli reissulla olemiseen ja kiipeämiseen. Kotiin tulee varmasti viestittyä, mutta blogi tulee elämään hiljaiseloa reissun ajan – kerron sitten asioista, kun kerrottavaa on.
Viime hetken fiilikset vaihtelevat jännityksestä rauhalliseen odotukseen. Tämä on ollut pitkäaikainen projekti ja unelma. Nyt viime hetkillä on vain tärkeää pitää pää kylmänä, hoitaa viimeiset asiat ja nauttia matkasta.
