Tänään oli jännä päivä. Olin varannut elämäni ensimmäisen kiropraktikkokäynnin. Sen vuoksi, että minulla kerrottiin vakavasti, kuinka kiropraktikon neuvoilla voin vielä entisestään parantaa ja saada työkaluja kehonhuoltoon.
Jännitti, mitä jos se niksauttaa jonkun välilevyn pois paikaltaan? Minulta tulee joku naurettava reaktio niksautukseen tai muuten vaan tapahtuu jotain hassua? Olisi suorastaan noloa tehdä jos jotain sattuisi.
Homma kuitenkin meni aivan toisin. Eka käytiin läpi minun vaiherikas polvihistoria ja missä tällä hetkellä mennään polven ja vasemman jalan takareiden kanssa. Sitten vähän, miten tällä hetkellä treenaan ja mitä, millä painoilla ja niin edelleen. Sitten ruvettiin jumppaamaan.
Pakaran aktivoiminen on minulle ongelma, se on näkynyt myös salitreenien puolella, sillä etenkin kyykätessä tuppaa etureisi tekemään enemmän työtä pakaran ja takareiden sijaan. Pakaraa lähdetään nyt aktivoimaan ihan kunnolla. Samoin nilkan liikkuvuus on vielä rajoittunutta ja etenkin oikea nilkka on löysä. Joudun kompensoimaan polven asennolla kehnoa nilkan liikkuvuutta.
No näihin ongelmiin on nyt myös jumppaliikkeet: nilkkaa aktivoivaa, pakaraa aktivoivaa, nilkan liikkuvuutta parantavaa ja pakaran voiman tuottamista parantavaa jumppaa. Näiden juttujen avulla on tarkoituksena rakentaa pohjaa tulevaan eli tavoitteena on edelleenkin päästä tilanteeseen, jossa on turvallista ruveta lisäämään treenimääriä ilman loukkaantumisriskiä.
Viimeisenä hieman vielä katsottiin rintarangan liikkuvuutta ja päästiin niihin naksautushommiin. Kuulemma se ääni ei ole vaarallista. Se oli kyllä jännää, koska makasin tosiaan hoitopöydällä ja minun käskettiin katsoa sivulle ja pian hengittää sisään ja ulos ja ikäänkuin halausotteella kiropraktikko sitten painoi ja kuului rusahdus. Mikä minun reaktio oli? Rupesi naurattamaan. Ja sama kuvio toistui. Ensin vähän tunnustellaan ja sitten käsky ”hengitä sisään ja ulos”. Uloshengityksellä sitten naksautus ja meikäläisen naurua päälle. Hiki myöskin tuli, ensin jumppaamisesta ja sitten jännityksestä.
Nyt siis rakennetaan tulevalla keväälle ja kesälle pohjaa, jotta treenit voidaan muuttaa entistä kovemmiksi ja vuorille tähtääväksi. Ensisijainen tavoite on kuitenkin pysyä ehjänä ja olla loukkaantumatta. Sen vuoksi täytyy nyt todella huolellinen nyt ja tulevaisuudessa, että pohja on kunnossa, minkä päälle sitten rakennetaan hommia eteenpäin.
Niksnaks ja viikonlopun viettoon! Pari viikkoa enää todellista pusertamista ja gradu alkaa olla valmis. Niin siistiä! Hyvää viikonloppua kamut!
