Muscle Up

Muscle up eli palomiespunnerrus on käytännössä vuoden ajan ollut seuraava tavoitteeni. Miksi? No ilman sen suurempaa rationaalista syytä olen halunnut oppia tekemään tuon liikkeen, koska se vain näyttää niin hienolta. Renkailla tehtynä se on myös todella haastava. Muscle up renkailla siis tehdään siten, että renkaissa roikutaan niin sanotussa false grip -asennossa, joka tarkoittaa sitä, että ranne on käännettynä ikäänkuin renkaan ”päälle”. Tämän jälkeen vedetään renkaat rintaan ja käännetään itsensä dippi-asentoon ja tästä työnnetään ylös suorille käsille. Ehdottomasti haastavin vaihe on tuo kääntö vedosta työntövaiheeseen.

Aloiteltiin elokuussa valmentajan kanssa yhteistyö ja tuo muscle up eli mu on ollut tavoitteena siitä lähtien. Sitä on muuten rakennettu progressiivisesti pitkään ja hartaasti. Ensimmäisen kerran pääsin kokeilemaan vasta syyskuun lopussa ja renkaissa räpeltämisen lopputulos oli melko laiha.

Tämän jälkeen on muuten yritetty. Tiukkana, pienellä kipillä ja ties millä eri variaatioilla. Olen usein kokeillut viikonloppusin treenejä ennen tehdä tuota liikettä ja usein kokeilut on loppunut sellaiseen tunteeseen käsiin, että ne räjähtää. Kirjaimellisesti kipu on ollut aika kovaa ja seuraavan päivän treeneissä on muuten sitten ollut mehut aika vähissä.

Muutama viikko sitten yritettiin taas. Treenikamu oli mukana ja hän on myös todella lähellä onnistumista. Yhden salimme valmentajan kanssa katsottiin sitten tekniikkaa ja huomattiin, että joissain progressioissa on vielä hiomista osaltani ja työmaata riittää. Jopa hieman harmistuin tästä sessiosta enkä ole kokeillut muscle uppia sen jälkeen.

Salimme muutti tällä viikolla Salmisaaren liikuntakeskukseen ja vanha sali on ollut pari päivää tyhjillään. Huomenna on vielä viimeiset treenit kehonpainolla ja sitten siirrytään uusiin tiloihin. Oltiin tänään sitten vierailemassa Myllypuron Foreverillä ja tekemässä treenit. Soudin vähän pidemmän intervallitreenin pitkästä aikaan. Kaveri oli tekemässä kehonhuoltohommia ja yritti siinä samalla tehdä omaa muscle uppia.

Intervallien jälkeen sanoin, että kokeilen kerran ja sitten lopetan. Pääsin ensimmäisellä kerralla todella yllätyksenä melkein ylös. Tällä kertaa dippi jäi vajaaksi. Aiemmin en ole päässyt edes kääntövaiheeseen vaan olen jäänyt käkeltämään tähän asentoon:

 

Tänään kuitenkin tapahtui jotain uutta, sillä sain käännetty tuosta asennosta itseni dippiasentoon.

 

Ensimmäisellä kerralla olo oli aika sanaton, että hups, mitenkäs tässä nyt näin kävi. Tuosta en saanut kuitenkaan heti työnnettyä itseäni suorille käsille. Uusi yritys ja kamukin sanoin: ”vaikka potkit itsesi sieltä ylös”.

 

Potkimalla ylös ja ensimmäinen muscle up oli syntynyt. Jes! Kuinka hieno fiilis. Oikeasti hieno fiilis siitä, että tämän jutun eteen on nyt tehty käytännössä puoli vuotta hommia. Systemaattisesti ja koko ajan progressiivisesti. On ärsyttänyt, kun hommat ei ole sujunut, mutta näköjään kova työ palkitaan. Seuraavaksi töitä riittää liikkeen saamisessa puhtaaksi ja niin edelleen. Tänään olen kuitenkin tosi iloinen tästä edistyksestä.

Tämä systemaattinen hommien tekeminen tavoitteiden eteen tuottaa hedelmää ja tämä kaikki siirtyy myös vuorille.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *