Kiipeilylupa saatu

Viime huhtikuussa oikea polveni jäi lukkoon salilla. Tästä alkoikin sitten tapahtumaketju, joka on hallinnut toimintaani viimeiset 10 kuukautta. Selvisi, että polvesta molemmat kierukat ovat revenneet ja eturistiside, joka on leikattu jo kahdesti aiemmin oli käytännössä lähes olematon ja väärin ruuvattu.

Toukokuun viimeisenä päivänä polvi leikattiin ensimmäisen kerran. Toukokuussa korjattiin kolme repeämää kierukoista ja eturistiside otettiin pois ja ruuvien reiät täytettiin biomassalla kutsuttavalla aineella. Tästä alkoi kuukauden kävelemättömyys ja pitkä sairasloma, jonka aikana opettelin kävelemään uudestaan.

Neljä kuukautta toukokuusta lokakuun alkuun biomassaa luudutettiin, jotta eturistiside pystyttiin ruuvaamaan nyt juuri oikeaan kohtaan. Toukokuun jälkeen kuntoutus oli hidasta, mutta eteni koko ajan. Etenkin kävelyn opettelu oli tuskainen projekti ja jalan uudelleen hermottaminen oli sekä kivulias että turhauttava projekti. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja lokakuun alussa olin todella hyvin kuntoutunut toiseen leikkaukseen.

Lokakuun alussa sitten ruuvattiin eturistiside kolmatta kertaa elämässäni paikalle. Jänne otettiin vasemmasta jalasta ja tarkemmin ottaen vasemmasta takareidestä. Nyt kuntoutus alkoikin molemmille jaloille ja pienin askelin koko ajan ollaan edetty. On turhauttanut ja toisaalta on ollut hetkiä, jolloin on ollut fiilis, että tästähän tulee hyvä jalka.

Viisi kuukautta sitten tosiaan laitettiin eturistiside ja jalka on koko ajan tullut paremmaksi ja paremmaksi. Toiveet seuraavasta kiipeilymatkasta on koko ajan elänyt ja hommia on tehty todella paljon vuoret mielessä. Olen täälläkin useasti kirjoitellut, etten varaile mitään, ennen kuin terveen paperit on myönnetty.

Eilen tämä suuri, odotettu päivä sitten oli. Tulikouran vastaanotto ja kontrolli, jossa keskusteltiin kiipeilysuunnitelmista. Ensin ortopedi tutki jalan, kyykkäyttää ja kyselee, miten on mennyt. Kaikki on todella hyvin, eturistiside on napakka kuten pitää ja jalan voimatasot on tullut hyvälle tasolla leikkauksen jälkeen. Hommia on toki kovasti myös tehty, joten mikään ei ole tullut ilmaiseksi.

Edelleen tulee edetä progressiivisesti eteenpäin. Kasvattaa ja rakentaa jalkojen voimaa järkevästi, hallitusti ja koko ajan kuormaa nostaen. Mikä tärkeintä: lupa ensi syksyn kiipeilymatkan suunnittelulle on nyt annettu. Tilanne on jo nyt niin hyvä, että järkevällä ja edelleenkin pitkäjänteisellä työllä jalat tulevat olemaan timanttisessa kunnossa syksyllä.

Nyt lähtee sitten isommat pyörät pyörimään, sillä seuraavaksi on edetään vuorimatkan suunnittelemisessa siihen vaiheeseen, jossa aloitetaan kommunikointi retkikuntaoperaattorin kanssa ja matkan varailuun.

Fiilis on ihan sanoinkuvaamattoman mahtava! Tätä on odotettu, ja vuoret on antanut voimaa myös niinä hetkinä kun on ollut vaikeaa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *