Vaikuttaako ikä, sukupuoli, kokemus tai ruuhkat onnistumiseen Everestillä?

Bongasin Facebookista mielenkiintoisen artikkelin liittyen Everestin kiipeämiseen. Artikkeli perustui uuteen tutkimukseen, jossa oli tutkittu vaikuttaako ikä, sukupuoli, kokemus tai ruuhkat onnistumiseen Everestillä. Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä ja tutkimuksen pääsee lukemaan tästä linkistä. Tutkimus on tosi mielenkiintoinen ja sen takia ajattelin jakaa teille suomeksi löydökset tiivistettynä. Suosittelen lukemaan sen kokonaisuudessaan itse, jos asia kiinnostaa.

Takana näkyy Everest

Tutkimuksessa on käytetty pohjana Himalayan Database -nimistä sivustoa, joka kerää käytännössä dataa eri Nepalin eri vuorien huiputtajista. Käytin itsekin tätä sivustoa pohjana oman graduni kirjoittamisessa aikanaan ja sieltä löysin suomalaisia, jotka olivat kiivenneet Everestille.

Tutkimuksessa on käytetty dataa vuosien 1990-2019 välillä.

1. Huiputusprosentti on kasvanut

Huiputusprosentti on Everestillä kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana. Erityisesti prosentti on kasvanut vuosien 2006-2019 aikana. Näiden vuosien aikana 68,2 % naisista ja 64,4 % miehistä onnistui vuoren kiipeämisessä. Vuosien 1990-2005 aikana 32,7 % naisista ja 32,9 % miehistä onnistui.

Kasvu johtuu kaupallisten operaattoreiden onnistuneista valmisteluista, ammattitaitoisista oppaista ja sherpoista, operaattorien kokemuksen kasvusta ja siitä, että kiipeilijät käyttävät lisähappea.

2. Naiset huiputtavat eivätkä kuole, mutta ero ei ole merkittävä

Vuosien 2006-2019 aikana naiset onnistuivat hieman paremmin kuin miehet vuoren huiputtamisessa. Samojen vuosien aikana 0,5 % naisista ja 1,1% miehistä kuoli yrittäessään huiputusta.

Tämä johtaa helposti suoraviivaiseen johtopäätökseen, että naiset onnistuvat todennäköisemmin ja kuolevat harvemmin vuorella. Erot eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä – joten johtopäätös ei ole oikea.

3. Onnistumisprosentti laskee 40 ikävuoden jälkeen

Everest summit success by age (Graph: Huey/Carroll/Salisbury/Wang)

Kiipeilijät onnistuvat ennen ikävuotta 40 melko tasaisesti, mutta onnistumisprosentti laskee 1,1% verran jokaisen ikävuoden jälkeen. Kuitenkin kaikissa ikäluokissa onnistumisprosentti on tuplaantunut jos vertaa vuosia 1990-2005 ja 2006-2019.

4. Kokemuksella on väliä

Himalayan Databasesta löytyy dataa myös kaikista Nepalissa kiivetyistä yli 7000 metrin vuorista ja esimerkiksi Ama Dablamista (joka hiukan alle 7000 metriä).

Onnistumisprosentti on parempi sekä vuosien 1990-2005 ja 2006-2019 välillä niillä, joilla on ollut aiempaa kokemusta nepalilaisista yli 7000 metrin vuorista.

5. Kokemus merkitsee vähemmän kuin aiemmin

Tästä löydöksestä olen vähän harmissani, mutta tutkimus osoittaa, että aiempi kokemus ei ole huiputuksessa niin tärkeä elementti. Itseasiassa vuosien 2006-2019 aikana kiipeilijät ovat olleet kokemattomampia kuin 1990-2005.

6. Eteläpuoli vs. Pohjoispuoli

Kiipeilijät ovat vuosien 2006-2019 onnistuneet paremmin Nepalin puolelta eli Eteläpuolelta 65,8 % kuin Tiibetin puolelta eli Pohjoispuolelta 58,4 %. Syitä tähän on monia, mutta Tiibetin puoli on teknisempi, leirit ovat korkeammalla, olosuhteet eli kylmyys ja tuuli ovat kovempia ja yleisesti Pohjoispuolta pidetään haastavampana.

7. Kiipeily on turvallisempaa

Vuosien 1990-2005 jälkeen kuolinprosentti on laskenut 1,6 %:sta vuosien 2006-2019 aikana 1 %:iin. Toki luku on edelleen korkea, mutta prosentti on laskenut vuosien aikana. Pohjoispuolella on hiukan korkeampi kuolinprosentti 1,5 % verrattuna Eteläpuoleen 0,7 %.

8. Vahemmilla on isompi riski

Tutkimuksen data osoittaa, että mitä vanhempi on, sitä isompi riski on kuolla ja yli 59-vuotiailla kuolinprosentti on 4,1 %. Vaikka yleisesti riski kuolla on pienentynyt, niin vanhemmilla ihmisillä se on merkittävä.

9. Ruuhkat on kasvanut

Everest’s most crowded summit days by year (Graph: Huey/Carroll/Salisbury/Wang)

Ruuhkat ovat vuorella kasvanut.

10. Ruuhkalla ei merkittävää vaikutusta onnistumis- tai kuolinprosenttiin

Tutkimus ei osoita sitä, että ruuhkat olisivat kasvattaneet onnistumis- tai kuoliprosenttia Everestillä. Erot sekä onnistumisessa sekä epäonnistumisessa eivät ole tilastollisesti merkitseviä edes ruuhkaisimpina päivinä.

Tosi mielenkiintoinen tutkimus ja useampi kohta oli tiedossa, mutta erityisesti ruuhkien vaikutukset olivat yllättävät. Olen itsekin kirjoittanut ruuhkasta useamman kerran. Olen itse kiipeämässä Pohjoispuolelta eli Tiibetistä Everestille, joten jatkotutkimuksena kiinnostaisi erityisesti vertailu Nepalin ja Tiibetin välillä.

Mukavia lukuhetkiä tutkimuksen parissa!

Comments are closed.