Olympiasoutuonnea

Voi vitsit, millaisia onnellisuuden hetkiä on tällä viikolla ollut! Meinaa fiilikset tuolla vesillä on ollut ihan mahtavat. Tällä viikolla kesä on taas hellinyt meitä keleillä ja ollaan käyty ahkerasti soutelemassa noita olympialuokan soutuveneitä Helsingin soutustadionin edustalla.

Kaksikkovene

Soutaminen on nyt kesällä ollutkin yksi lempiurheiluni, koska olen pystynyt tekemään sitä melko nopeasti polven leikkauksen jälkeenkin. Minulla on myös avautunut täysi uusi maailma tuolla vesillä.

Veneen airot

Olen siis pääasiassa soutanut joko kaksipaikkaista venettä tai sitten yksikköä. Molemmat veneet on todella haastavia ja erityisesti yksikkövene tuntuu vieläkin melko kiikkerältä. Veneessä tuntee hyvin kaikki liikkeet, joita tulee tehtyä ja erityisesti virheet tuntuvat helposti veneen keikkumisena.

Auringonlasku Seurasaaren edustalla

Veneessä oleminen on kuitenkin helpottanut suhteessa ensimmäiseen olympiasoutukokeiluun. Tämän jälkeen vesillä onkin tullut käyty 1-5 kertaa viikossa ja tätä kautta myös veneessä oleminen on muuttunut ihan erilaiseksi. Airojen kääntämiseen, ryhdin ylläpitämiseen, vetopituuteen ja jalkatyöskentelyyn on koko ajan pystynyt keskittymään yhä enemmän ja enemmän.

Airojen pesua rannassa

Soutuonnea on kuitenkin joka kerta vesiltä tullessa. Vaikka soutaminen on ihan mielettömän haastavaa, niin silti se palkitsee joka kerta. Vähintäänkin maisemista voi nauttia, mutta viime aikoina olen myös päässyt soutamaan enemmän jo treenejä ja tekeminen on tuntunut ihan urheilulta. Se, jos joku onkin aivan sairaan hienoa ja siistiä. Soutuonnea parhaimmillaan on ollut ihan vain se, että olen kesällä päässyt nauttimaan upeista kesäilloista ihan uudella tavalla.

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *