Kilimanjaro: päivät 4-5

Seuraavaksi Kilimanjaron vaelluksella alkoi kasvillisuus vuoristossa vähenemään ja matka jatkui kohti lähemmäs itse vuoren huippua. Ennen siirtymistä kohti Kilimanjaron huippua, teimme yhden yön koukkauksen Mawenzi-tulivuoren juurelle.

Edessä Mawenzi 5149 metriä

Päivä 4: Mawenzi Tarn Huts

Neljäntenä päivänä tiedossa oli lyhyt, mutta sitäkin jyrkempi päivä. Matkaa oli edessämme reilun kolmen tunnin verran, mutta nousumetrejä tulikin jo lähes 700 metriä lisää. Tämä tarkoitti myös käytännössä sitä, että saavutimme 4000 metrin rajapyykin.

4000 metriä rikki

Matka sujui hitaasti ja tällä kertaa juttelimme tällä matkalla hiukan vähemmän, sillä ylämäki alkaa noissa korkeuksissa jo vähentämään puheen määrää, koska vaeltajat puuskuttavat yhä helpommin, kun happea alkaa olemaan jo ilmassa selkeästi vähemmän. Mietittiin matkan aikana erilaisia puujalkavitsejä ja niitä onkin nyt pankissa seuraaville retkille.

Maasto oli edelleen melko helppoa, vaikka kuljettiin ylämäkeen. Isoja kiviä ja melko selkeää polkua. Kaikista hienointa tässä päivässä oli se, kuinka maisema alkoi muuttumaan yhä karummaksi ja puita ei enää tässä vaiheessa käytännössä ollut ollenkaan. Maisema alkoi muistuttamaan vuoristoa ja Mawenzi-vuori lähestyi päivän aikana todella jylhäksi silmien eteen. Tuntui, että päästiin nimenomaan niihin vuorimaisemiin, mitä olinkin kaivannut kovasti.

Avaraa maisemaa leirin yläpuolelta

Leirimme sijaitsi 4330 metrin korkeudessa ja tämä oli myös ensimmäinen yö yli neljässä kilometrissä. Hiukan jännitti, miten kroppa sopeutuu,  varsinkin kun edellinen yö oli tullut nukuttua huonommin. Yöllä kuitenkin nukutti todella hyvin ja taisin muistaakseni herätä vain kerran yön aikana vessaan ja muuten nukuin hyvät yöunet.

Hyvä fiilis teltassa

Päivä oli muutenkin tosi onnistunut ja illalla ehdimme pelata messiteltassa erän yatzia ja jutustelemaan paremmin oikeastaan ihan kaikesta. Everestistä, rahoituksesta, polkujuoksusta, oppaana olemisesta ja ulkoilusta yleisesti. Pimeyden tullessa tähtitaivas oli jotain aivan käsittämättömän kaunista ja taivas suorastaan loisti tähtien lukuisasta määrästä.

Päivä 5: School Huts

Viidentenä vaelluspäivänä edessämme oli pidempi kuuden tunnin Kilimanjaron karun satula-alueen ylitys kohti viimeistä leiriä ennen huipulle lähtemistä. Meillä sattui todella kaunis päivä tälle päivälle ja käytännössä aurinko paistoi pilvettömästi koko päivän. Pääsimme lähes tuulettomassa säässä vaeltamaan satula-alueen yli kohti seuraavaa leiriä.

Satula-alueen alkuvaiheessa

Söimme matkalla eväät, niillä muutamalla satula-alueen kivellä, jotka löisimme ja vietimme päivän leppoisasti siirtyen 4700 metrin korkeuteen seuraavaan leiriin. Boksilounas sisälsi leipää, pähkinöitä, muffinssin, kananamunan, keksejä, appelsiinin ja foliossa olleen kanankoiven, joka tosin jäi syömättä vatsataudin pelossa.

Lounaalla

Tämän päivän aikana Kilimanjaro näkyi selkeästi aivan edessämme ja tuntui ihan käsittämättömältä, että seuraavana yönä lähtisimme kohti huippua. Ensin täytyi kuitenkin päästä School Hutin leiriin ja siellä hiukan rauhoittua ennen tulevan yön koitosta. Joimme teetä ja kaakaota leirissä vielä pitkälle iltapäivään, koska sää oli aivan upea iltaan saakka.

Kilimanjaro edessämme

Iltateellä leirissä

Leirissä oppaamme Kari Heimonen piti vielä alkuillasta briiffin siitä, millainen tuleva yö ja päivä tulisi olemaan. Tulisimme etenemään hitaalla, tasaisella tahdilla ja pitäisimme noin viiden minuutin tauon aina tunnin välein. Jos tahdissa ei pysyisi mukana, ainut vaihtoehto olisi kääntyä alas. Tämä sen takia, että muuten koko huiputuspäivä venyisi ja huipulle ja sieltä alas pääseminen kestäisi vain yksikertaisesti liian kauan. Selkeällä rytmityksellä myös vältettäisiin riskit, jotka syntyisivät liiallisesta väsymyksestä ja liian pitkästä huiputuspäivästä.

Iltabriiffi teltassa

Illalla söimme viiden aikaa sitten illallisen ja kuudelta painuimme ”yöunille”. Herätys oli edessä 23 aikaa yöllä ja huipulle lähtisimme 00:00. Sain nukuttua muutaman tunnin todella hyvin ja sen jälkeen pakattiin teltassa tavarat ja söimme kevyttä aamupalaa ennen lähtöä.

Jännitystä ilmassa ennen huiputusyötä

Tässä kohtaa jännitys alkoi tiivistymään ja matka kohti huippua oli alkamassa. Seuraavassa postauksessa enemmän tarinaa huiputuspäivästä ja siitä, millaisia haasteita kohtasimme päivän aikana.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *