Fiksuilla on suunnitelma, haaveilijalla pelkkiä tarinoita

Fiksut ihmiset suunnittelevat tulevaa, haaveilijoilla on pelkkiä tarinoita siitä, mitä he haluaisivat tehdä. Suunnitelma on kaikki kaikessa. Siihen perustuu myös minun matkani Mt. Everestin huipulle. Ja vitsit, suunnitelma toteutuu, se on varmaa.

Everest vasemmalla

Olen viime viikkoina suunnitellut tätä ja tulevia vuosia. Tällä hetkellä suunnitelma minun suunnitelma vuodelle 2018 on aikalailla valmis. Tänä vuonna siis olen ehtinyt jo olemaan Seattlessa kiipeilemässä, lähden maaliskuussa Leville ja Coloradoon, heinäkuussa Norjaan ja lokakuussa Nepaliin Baruntselle tavoittelemaan ensimmäistä 7000 metrin huippua.

Matkojen lisäksi on täytynyt suunnitella sitä, miten saavutan nämä tavoitteet. Olen yrittänyt kaikin voimin keskittää energiani siihen, että pysyn jatkossa terveenä ja huolehdin siitä, että työ sekä lepo ovat tasapainossa. Tavoitteen lisäksi olen suunnitellut sitä, miten minun täytyy harjoitella fyysisiä koitoksia varten.

Nepalissa 2014

Suunnitelmaa suunnitelman perään ja näiden suunnitelmien lisäksi olen suunnitellut, miten lähden viemään elämäni muita haaveita eteenpäin kuten uraan tai asuinpaikkaan liittyviä haaveita.

Miksi fiksuilla sitten on suunnitelma? Sen vuoksi, että fiksu pysyy myös suunnitelman avulla kärryillä, missä mennään ja sadan pallon ollessa ilmassa, on vielä mahdollisesti todennäköistä, että korttipakka ei kaadu ihan niin helposti.

Rakastan myös suunnitelmien tekemistä, mikäli ette ole huomanneet. Ja yhden suunnitelman tullessa valmiiksi, yleensä tulilla on jo seuraava suunnitelma. Tämä on vain minun luontoni ja sen kanssa joudun välillä kamppailemaan itse, mutta tästä välillä kärsivät myös elämässäni mukana olevat ihmiset. Tiedättekö sen, jolla on aina uusi idea? Täältä niitä meinaa löytyy.

Suunnitelmat ovat saaneet vauhtia Nepalin maisemista

Olen myös tehnyt monta virhettä, koska minulla ei ole ollut suunnitelmaa. Perustin oman sivuston ilman minkäänlaista kokemusta ja tietoa asiasta. Aikaa on mennyt ihan valtavasti asioiden opetteluun ja virheiden korjaamiseen. Toisaalta olen joutunut oppimaan kantapään kautta, miten oman kropan tunteminen olisi voinut auttaa loukkaantumisten välttämisessä. No, tälläistä elämä myös on. Asioiden oppimista ja opettelua.

Tarinatätejä ja -setiä tässä maailmassa riittää. Tiedätte niitä tyyppejä, jotka kertoo tekevänsä ja yhtä ja toista. Ikinä mitään ei kuitenkaan tapahdu, mutta silti tuntuu, että suurin meteli syntyy sieltä suunnalta. Tämä on myös varmaankin luonnekysymys, sillä toisilla asioiden julkistaminen on toisille motivaattori, kun taas toisille se ei välttämättä tarkoita yhtään mitään.

Ainakin itse ihailen suuresti ihmisiä, joilla on suunnitelma ja he kertovat siitä. Me kaikki tiedetään, että aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Tässä kohtaa tuleekin sitten tärkeä kohta, sillä suurimman arvostuksen saavat ainakin minun silmissäni ne ihmiset, jotka yrittävät silti. Mitä sitten vaikka tulee turpiin? Ylös vaan ja uusi yritys. 

Minulta kysyttiin hiljattain, että minkä ohjeen antaisit ihmiselle, joka haaveilee vuorille lähtemisestä. Selkein ohjeeni on se, että tee suunnitelma. Milloin haluat lähteä? Kenen kanssa? Mitä vaaditaan, että pääset reissuun? Listaa nämä asiat ylös ja pilko suunnitelma pieniksi paloiksi. Sellaisiksi, että sinun on mahdollista saavuttaa ne.

Everest Base Camp trekking varrelta 2014

Tämä sama neuvo muuten pätee ihan mihin tahansa muuhunkin projektiin. Töissä on iso projekti edessä, jolla on yleensä deadline. Pilko projektia ja suunnittele, mitkä asiat sinun täytyy hoitaa, jotta pääset tavoitteeseen eli projekti valmistuu. Suunnitelman toteuttaminen vaatii ihan varmasti energiaa ja puskemista tylsienkin tilanteiden läpi. Varaudu myös niihin, mutta muista nauttia. Näitä asioita muistuttelen itsekin mieleen ihan viikottain.

Ja muista, fiksu suunnittelee ja haaveilijalla on pelkästään tarinoita. Suunnitelman avulla haaveilu konkretisoituu pieneksi askeleiksi yhdestä asiasta toiseen. Tsemppiä kaikille suunnitelmien tekemiseen!

 

4 vastausta
  1. Katri
    Katri says:

    Vuorikiipeilystä suunnattomasti kiinnostunut ilmoittautuu! Haluaisinkin tietää miten pääsit tässä elämäntavassasi alkuun? Kävitkö alussa kursseilla, luitko aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja miten päädyit valitsemaan ensimmäisen treeniohjelmasi? Osaatko sanoa mikä oli suurin yksittäinen asia, joka vei sinut lähemmäksi vuoria ja vuorikiipeilyä? 🙂

    Vastaa
  2. Anni
    Anni says:

    Moikka Katri!

    Ja kiitos kommentista! 🙂 Ihan mahtavaa, että sieltä löytyy ruudun toiselta puolelta myös innostusta!

    Niin kuin olen monesti täällä kirjoitellut, niin kävin alkuun myös kursseilla ja käyn vielä tänäkin päivänä jäätikkö/jääkiipeily/vuoristotaitojen kursseilla, koska sen verran harvakseltaan pääsen oikeasti harjoittelemaan taitoja.

    Minulla on yksi ihan sairaan hyvä ”perusteos” kiipeilystä ja sen nimi on Mountaineering – freedom of the hills. Sen lisäksi olen lukenut ja tutkinut nettiä tosi paljon ja sieltähän materiaalia löytyy.

    Ja suurin asia, mikä on vienyt minut lähemmäksi vuoria on ihan aito innostuneisuus ja kova työ unelmien eteen. Olen aina ihan super fiiliksissäni, kun pääsen vuorille. Olen myös oppinut itsestäni aivan valtavasti tämän projektin aikana jo tähän mennessä ja ties minkälaisia asioita tulen vielä oppimaan!

    Tsemppiä suunnitelmiin ja jos liikut Helsingin suunnalla, niin mennään ihmeessä kiipeilemään!
    -Anni

    Vastaa
    • Katri
      Katri says:

      Kiitos, pitääpi hankkia tuo kirja! Super idea, mennään ehdottomasti kiipeemään, laitan sulle vaikka mailia! 🙂

      Vastaa
  3. Katri
    Katri says:

    Kiitos, pitääpi hankkia tuo kirja! Super idea, mennään ehdottomasti kiipeemään, laitan sulle vaikka mailia! 🙂

    Vastaa

Jätä vastaus

Haluatko osallistua keskusteluun?
Ota vapaasti osaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *