*Kaupallinen yhteistyö Pokerstar
Nepal on Kiinan ja Intian välissä sijaitseva pikkuruinen maa ja se on erityisesti kuuluisa vuoristaan. Tiesitkö, että kahdeksan kymmenestä maailman korkeimmasta huipuista sijaitsee Nepalissa. Nepal onkin tarunhohtoinen maa, jonka kiehtova kulttuuri sekä luonto, erityisesti maan läpi kulkeva Himalajan vuoristo, on houkuttanut vuorista kiinnostuneita ihmisiä matkustamaan vuoristoon jo vuosikymmenten ajan. Olen itse käynyt Nepalissa nyt kolme kertaa ja tulevaisuuden matkasuunnitelmat vievät varmasti myös Nepaliin.
Mt. Everest
Maailman korkeimman vuoren, Mount Everestin jylhyys on kiehtonut ja inspiroinut kiipeilijöitä ympäri maailman kautta aikain. Everestiä kutsutaan myös ensimmäisenä taivaan otsaksikin ja sen 8848-metriselle huipulle kiipesi uusiseelantilainen Sir Edmund Hillary paikallisen sherpan Tenzing Norgayn kanssa vuonna 1953. Myös lukuisat suomalaiset ovat kiivenneet Mount Everestille, ensimmäisenä Veikka Gustafsson 1993. Suomalaisnaisista ensimmäinen oli Carina Räihä vuonna 2010, ja samana vuonna Anne-Mari Hyryläinen kiipesi niin ikään mailman korkeimman vuoren huipulle. Sittemmin Everestille on kiivennyt useampikin suomalainen, kuten Mia Graeffe, joka lähti koitokseen Everestin pohjoispuolelta.
Kiipeily Nepalissa
Ilman kunnollisia varusteita Nepalissa kiipeäminen on hankalaa. Riippuen omasta harrastuneisuustasosta sekä odotuksista, Nepalissa voi hyvinkin vain vaeltaa tai lähteä kiipeämään haastaville jääreiteille. Tuulenpitävä, tekninen vaatetus sekä kunnolliset kengät (jotka on sisäänajettu hyvissä ajoin) sekä jääraudat ovat ehdoton välttämättömyys lähes jokaisella teknisemmällä reitillä.
Valmistautuminen vuorikiipeilyä varten
Kukaan aidosti motivoinut harrastaja ei lähde vuorihaasteeseen ilman kunnollista valmistautumista, ja usein vuoriharrastajilta löytyykin taustalta vuosien harjoittelu. Jos vuorille halajaa Suomesta käsin, niin on hyvä lähteä liikenteeseen ensi alkuun mäkitreeneillä. Vaikka lähimaastoissa ei olisikaan hurjia huippuja, niin toistoilla vaatimattomistakin lähimaaston mäistä saa muokattua itselle tiukan kestävyystreenin.
Nepalin reissut ovat haastavia, joten ensi alkuun pienemmällä budjetilla voi käydä kokeilemassa Norjan huippuja, Alppeja tai Andeja. Myös Suomi on täynnä kestävyysurheilukisoja, kuten Vaarojen Maraton Pohjois-Karjalassa, ja Pohjois-Suomesta löytyy myös kestävyysurheilusta kiinnostuneille sopivia koettelemuksia, kuten NUTS:in kilpailut. Kilpailuissa tapaa myös samanhenkisiä harrastajia, ja ennen kuin huomaakaan, saattaa kasassa olla sopiva retkikunta vaikka Nepalin rinteille saakka.
Henkinen valmistautuminen
Treenaaminen vuorille on haastavaa. Kiipeilyyn valmistautumisessa puhutaankin usein lihaskestävyydestä ja fyysisestä kunnosta. Tämän lisäksi äärimmäisen tärkeää on henkinen kestävyys. Usein vuorille halajavilta ei puutu päämäärätietoisuutta: kyse on luonnon tarjoamista haasteista ja niiden voittamisesta, ja se motivoi kestävyysurheilijoita. Henkinen puoli on äärimmäisen tärkeä osa tätä kaikkea, ja se on osa haasteeseen valmistautumista. Tapoja on lukuisia: jotkut urheilijat meditoivat, jotkut visualisoivat tulevia haasteita etukäteen, ja jopa strategista ajattelua ja päätöksentekoa opettavat pelit helpottavat ongelmanratkaisukykyä ja keskittymistä. Nämä ominaisuudet ovat korvaamattomia silloin, kun kiipeilijä toimii fyysisten kykyjensä äärirajoilla. Hyvänä esimerkkinä äärirajoille itsensä ajanut espanjalainen Kilian Jornet, joka on kiivennyt Mount Everestille kahdesti.
Matka alkakoon
Kun kaikki on kunnossa, niin alkaa matkasuunnittelu. Kuten sanottua, aivan halpaa lystiä Everestin valloitus ei ole. Yleisimpien arvioiden mukaan matkaan kannattaa budjetoida vähintään 30 000 euroa. Summa kuulostaa hurjalta, mutta rahaa menee lentoihin, kiipeilylupaan, varusteisiin, yöpymisiin ja monenlaiseen muuhunkin yllättävään, joten matkaan kannattaa varata säästöjä.
Nepaliin löytää lentoja helposti ja kustannukset vaihtelevat 500-700 euron välillä. Mitä aiemmin suunnittelun aloittaa, sen todennäköisemmin löytää lennot edullisesti. Tavallisimmin ihmiset varaavat lennot Katmanduun, ja ottavat jatkoyhteyden sieltä Luklaan, joka on lähempänä Mount Everestin rinteitä. Bussiyhteys Katmandusta on hankala, joten monet päätyvätkin lentämään suoraan Luklaan, maailman pelottavimmaksi lentokentäksi tituleerattu lentokenttä, joka on lähimpänä Mount Everestiä. Nimensä Lukla on saanut kiitoradastaan, joka loppuu tyhjään ilmaan. Luklan kauttakin retkeiltävää riittää: Everestin etelä-seinämän perusleiriin kestää noin reilun viikon.
Toinen vaihtoehto on mennä Jirin kautta. Ensin matkataan Katmandusta kymmentuntisella bussikyydilllä Jiriin, josta alkaa noin kuudesta kahdeksaan päivään kestävä vaellus Luklaan. Tämä voi kuulostaa hurjalta, mutta on tavallaan myös pehmeä lasku Himalajan rinteille, sillä sopeutuminen vaellukseen ja ohueen ilmaan alkaa välittömästi. Optimaalisin aika Everestille kiipeilyyn on toukokuussa, jolloin rinteillä riittääkin tunkua. Kaksi kolmasosaa lähtee liikenteeseen Nepalin puolelta, mutta kolmasosa kiipeää myös Tiibetin pohjoisrinteiden kautta.
Ensialkuun on kuitenkin päätettävä oma lähtötaso. Ole itsellesi realistinen. Kyse ei ole kauppareissusta. Jo aiemmin mainittujen varusteiden lisäksi matkaan kannattaa varata sopivia eväitä Suomesta ja runsaasti seikkailumieltä. Matkanjärjestäjät tarjoavat valmiita matkapaketteja, ja vuoret ovat myös avoinna itsenäisille matkaajille. Järkevät itsenäiset matkaajat vuokraavat paikallisoppaan, joita hieman virheellisesti saatetaan nimittää kantajiksi, sherpoiksi. Todellisuudessa sherpat ovat paikallisia, kokeneita kiipeäjiä, jotka tuntevat alueen ja auttavat ensikertalaisia heidän valloitusurakassaan. Hyvä sherpa on kultaakin kalliimpi, ja ansaitsee kaiken kunnioituksen.
Nepal ja sen rinteet saattavat olla vain lentolipun päässä, mutta todellisuudessa vain ne, jotka ovat valmistautuneita vuorien kutsuun, pääsevät loppuun saakka. Päämäärätietoinen harjoittelu yhdistettynä “vuorihulluuteen” vie lopulta huipulle. Tsemppiä vuoritreeneihin!
