Herranen aika, kun aika rientää! Nyt vietetään jo marraskuun ensimmäistä päivää. Lokakuu ikään kuin vain sujahti tuossa syyskuun jälkeen. Paljon on tietty ehtinyt tapahtua. Kerrataanpas hieman, kolme viikkoa treeniohjelmaa takana ja yksi lepoviikko golfia pelaten ranskassa. Muuten terveenä, mutta kuiva yskä kiusannut. Sekin alkaa toki jo nyt helpottamaan. Polvikivut hävinneet, yleistä lihaskipua tullut tilalle.
Kun aloitin kirjoittamaan tätä blogia, niin vannoin etten ota yhtään saliselfietä vaikka paljon treenaamisesta puhunkin. Lupasin kuitenkin yhden kuvan salilta silloin, kun olen sielä rinkkani kanssa. Tässä teille nyt se kuva, teillä on lupa nauraa:
Näissä merkeissä kuukausi on edennyt treenien suhteen. Tänään juuri mietin, että kyllä noita nousuja saa oikeasti pusertaa menemään ja olla ajattelematta sitä, mitä muut ajattelee. En tiedä kuvittelenko vain vaan vai tuijotetaanko minua oikeasti koko ajan tuolla salilla? No, minä olen se rinkan kanssa salilla käyvä kahjo. Ei se haittaa kun on tavoitteet selkeinä edessä päin!
Tässä vielä kelloni data. Hyvältä näyttää ja tunteja on tämän vuoren eteen taas tehty töitä. Älä muuten ihmettele tuota tähtikohtaa matkasta, sillä kello unohtui Ranskassa päälle autoon ja ajoimme 90km.
Asia, miksi haluan nostaa nämä treenipuolen suorat faktat esille ei ole se, että haluaisin kehuskella, kuinka paljon olen nyt treenannut. Haluaisin näiden kautta tuoda esille sen, että tie Aconcaguan huipulle ei välttämättä ole ihan helppo. Vuorilla vaaditaan hyvää kuntoa niin fyysisesti kuin henkisesti. Matkasta tulee todella todella paljon nautinnollisempi jos jokaisen askeleen jälkeen ei ole sellainen tunne, että miksi en treenannut tarpeeksi tai miksi jätin silloin treenit väliin.
Kuten olen moneen otteeseen sanonut treeneistä kysyneille, että en todellakaan tiedä onko tämä oikeasti juuri oikea ja ainut tapa treenata vuoria varten. Ei välttämättä, mutta se mikä on aikaisempaan valmistautumiseen nähden muuttunut on treenaamisen mielekkyys. Joka kerta on salille kiva mennä ja joka kerta sieltä tulee vielä paremmalla mielellä kotiin. Ja tämä on se pointti, jonka koen kaikista merkittävämmäksi. Olen todella tehnyt ohjeiden mukaan ohjelmaani ja täysin rinnoin nauttinut sen haasteista. Olkoonkin loppu tulos itse vuorella sitten mikä tahansa, niin voin hyvällä omalla tunnolla sanoa tehneeni kaikkeni kuntoni parantamisen eteen ja olla sitä mieltä 100% varmasti.
Nämä esimerkit omasta treenaamisesta voisi myös toivottavasti olla jollekkin samaa matkaa suunnittelevalle suuntaviivoja, esimerkkejä, ohjeita, miten ei ehkä kannata tehdä tai mitä kannattaisi ehkä tehdä. Ainakin toivottavasti näistä löytyisi jotain inspiroivaa ajateltavaan myös ihan kaikkien treenaajien arkeen. Suoranaista vertailua itseensä ei kuitenkaan toivo, sillä kaikkihan treenaa eri tavalla eri tavoitteiden mukaisesti. Jos minä treenaan näin ei se tarkoita, että sinunkin täytyisi treenata näin ja tärkeintä olisi muistaa juurikin ne omat tavoitteet ja lähtökohdat.
Aamen ja ps. olipa ihana herätä tänään eilisten päikkärien ja 10h yöunien jälkeen fiiliksellä, että on täysin levännyt! Siistiä.
Milloin sinä olet herännyt virkeänä hyvin nukutun yön jälkeen?
