Seattle ja Mt. Rainier

Moikka moi pitkästä aikaan! Ja terveisiä Mt. Rainierilta!

Saavuin tänään aamupäivällä Seattlen jäätikkökurssilta ja nyt on pientä aikaeroväsymystä havaittavissa. Tosiaan aikaeroa on huimat kymmenen tuntia ja keskellä päivää tuntuu, että olisi keskiyö. Tästä se aikaero taas kuitenkin alkaa taittumaan oikeaksi.

Seattle

Matkani alkoi siten, että saavuin Seattleen juuri ennen uuden vuoden vaihtumista. Olin matkustanut lähes 20 tuntia ja painuin suoraan hotellin sänkyyn ja nukkumaan. Seuraavana aamuna tarkoitukseni oli siirtyä Olympia-nimiseen kaupunkiin, joka sijaitsee noin 80 kilometriä Seattlesta etelään.

Ehdin viettää Seattlessa kaksi päivää matkan loppupuolella. Kiertelin uuden kaverini kanssa keskustassa, kävimme pohjoisessa katsomassa aivan upeaa maisemaa korkealta sillalta ja söimme ehkä elämäni parasta pizzaa viimeisenä iltana. Seattlessa on paljon tosi kivoja puistoja, joissa voi vierailla ja ajan saa kulumaan helposti kaupunkia kiertelemällä.

Olin yötä ensin jäätikkökurssilla olleiden paikallisten kavereiden vanhempien luona ja sitten pari viimeistä yötä hotellissa aivan Space Needle -nimisen tornin vieressä.

Olympia

Toisena päivänä siirryin bussilla Seattlesta Olympiaan. Matka kesti noin 1.5 tuntia ja taittui nopeasti ihastellessa upeita vuorimaisemia.

Olympiassa majoituin jäätikkökurssin pitäjän kotona ja siellä oli lähes kaikki muutkin kurssille osallistuneet ihmiset. Olympia on pieni 65 000 ihmisen kylä ja siellä isoimmat nähtävyydet ovat meren rannalla kävely ja kaupungintalo. Olympia on myös Washingtonin osavaltion pääkaupunki.

Kurssilla oli 20 osallistujaa. Suurin osa osallistujista oli ympäri Yhdysvaltoja: muun muassa Texasista, Denveristä, New Yorkista ja Philadelphiasta. Minä tulin Suomesta ja yksi mies oli tullut Singaporesta.

Olympiassa kävimme vielä kaupassa ja hankkimassa viimeisiä kiipeilyvarusteita jäätikköä varten. Tutustuin myös amerikkalaiseen aamiaiseen, sillä söimme kurssilaisten kanssa pari erilaista aamiaista ensimmäisen päivän aikana.

Minulta kyseltiin paljon, miten olin saanut tietää tästä kurssista ja miksi saavuin. Ihmisiä tuntui kiinnostavan paljon, miksi suomalainen nainen tulee maailman toiselta puolelta juuri Olympiaan. Varsinkin kun kyseessä oli ensimmäinen kertani Yhdysvalloissa ylipäätään.

Mt. Rainier

Seuraavana päivänä siirryimme sitten kohti Mt. Rainierin kansallispuistoa. Päivän aikana oli tarkoitus myös siirtyä ensimmäiselle leiripaikalle. Tarkistimme vielä kerran kaikki varusteet ja teltat ja jaoimme telttakaverit. Jaoin teltan texasilaisen Tylerin kanssa, joka oli oikea elämäntapaseikkailija. Hän viettää vuodesta puolet kiipeillen ympäri Jenkkejä ja asuen autossaan ja toisen puolen hän työskentelee palomiehenä. Tyler opetti myös minulla paljon uusia taitoja, kuten uusia solmuja. Parempaa telttakaveria ei olisi oikeastaan voinut edes toivoa.

Liikuimme kohti leirejä aina lumikengät jalassa. Uskokaa tai älkää, tämä oli myös minulle ensimmäinen kerta lumikengät jalassa. Kannoimme kaikki normaalisti omat tavarat ja rinkkani painoi lähtövaiheessa noin 20 kiloa. Kävely oli kuitenkin mukavaa ja etenimme aina melko rauhallista vauhtia eteenpäin. Tämän kokemuksen jälkeen minun tekee mieli päästä myös kävelemään lisää lumikenkien kanssa ja toivottavasti siihen tulee tilaisuus vielä tänä talvena uudestaan.

Ensimmäinen päivämme oli aivan upea, sillä aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja aurinko lämmitti kasvoja. Pärjäsin ohuella paidalla, kun kävelimme kohti ensimmäistä leiriä.

Silmien edessä alkoi näkymään vuoria joka puolella. Korkein ja mahtavin eli Mt. Rainier oli kuitenkin koko ajan edessä päin. Levottomuus hävisi heti, kun päästiin kävelemään lumelle ja pitkä matkustaminen tuntui olleen vaivan arvoista tässä kohtaa.

Maisemat olivat siis tälläkin kertaa aivan huikeat ja oli ihana nauttia kunnon talvimaisemasta ja talvisesta säästä. Auringon laskettua lämpötila alkoi painumaan nollan alapuolelle ja teltassa oli mukava loikoilla makuupussin sisällä ja sulattaa lumesta kuumaa vettä juotavaksi.

Seuraavissa postauksissa käyn sitten läpi hiukan kurssin tarkempaa sisältöä ja sitä, mitä oikein opin kurssilla ja mitä haluaisin vielä oppia lisää. Pysykää siis kuulolla!