Eväät Everestille – retkieväiden testaamista

Olen kirjoitellut useamman kerran retkieväistä vuorille ja siitä, mitä otan mukaan ja miksi. Nyt tuo sama pohdinta on taas kerran käynnissä, sillä eväsmieltymykseni ja toisaalta eväiden vaatimukset ovat hieman muuttuneet. Retkieväiden valinnassa olennainen osa on testaaminen, sillä jos eväät eivät maistu täällä Suomessa, niin voi olla melko varma, että eväät eivät myöskään maistu vuoristossa.

Retkieväät
Aamupuuroa kokkaamassa

Olen usein ottanut mukaani hirveän kasan karkkia ja erilaisia makeita patukoita. Tykkään makeasta välillä vähän liiankin paljon ja se on näkynyt eväiden valinnassa. Huomasin kuitenkin kesällä Alaskassa Denalilla kiivettäessä, että makeat eväät alkoivat tökkimään jo kolmantena päivänä. Himoitsin kaikkia suolaisia herkkuja ja kateellisena katsoin, kun retkikunnan toinen jäsen söi sipsiä tauolla.

Eväiden ongelmaksi on siis muodostunut se, että lähes kaikki herkkuni ovat makeita ja viikkojen reissussa makeus alkaa tökkimään yllättävän nopeasti. Vaikka tykkään makeasta, niin ajatus siitä, että syön kuuden viikon Everestin reissulla useamman kilon karkkia, tuntuu myös hassulta. Himo niihin karkkeihin loppuu kyllä nopeammin.

Toivoisin eväiltä siis hieman uusia asioita, jotta ne toimivat pitkällä reissulla ja olen päätynyt seuraavanlaiseen vaatimuslistaan:

  • Makeita juttuja (en luovu karkeista kokonaan)
  • ravitsevia ja mahdollisimman energiatiheitä eväitä
  • eväät eivät saisi jäätyä helposti ja niitä pitäisi olla helppo syödä myös hanskat kädessä
  • suolaisia eväitä enemmän.

Suolaisissa vaihtoehdoissa olen keksinyt vaihtoehdoiksi sipsit, pähkinät ja erilaiset salamit tai kuivalihat. Pähkinät ovat hyviä, mutta olen tosi monta reissua kantanut erilaisia sekoituksia mukanani ja usein ne ovat jäänyt syömättä. Sipsejä aion ottaa enemmän kuin aiemmin mukaan, ne maistuvat aina todella hyvältä. Salamia tai muuta kuivalihaa minulla ei ole ollut mukana, mutta voisin tarvittaessa harkita niitäkin. Syön nykyään pääosin kasvisruokaa, mutta joustavasti myös lihaa. Sen vuoksi salamien ottaminen mukaan mietityttää.

Olisiko jotain muita suolaisia retkieväitä? Jenkeissä Starbucksissa myytiin Moon Cheese -nimisiä kuivattuja cheddar-paloja, jotka olivat todella hyviä. En ole vastaavia Suomessa nähnyt, mutta voisin tarkemmin tutkia, olisiko niitä mahdollista tehdä esimerkiksi itse. 

Makeissa herkuissa aion pysytellä edelleen karkeissa, mutta mukaan tulee lähtemään muitakin makeita herkkuja. Tiedän, että monet tykkäävät syödä energiageelejä, sillä niistä saa nopeaa energiaa ja ne ovat helposti syötäviä. En ole mikään geelien fani, mutta olen niitäkin erilaisissa kestävyysurheilulajeissa käyttänyt.

Törmäsin tässä syksyllä suomalaiseen Eatnosht-nimiseen yritykseen, joka tekee kestävyysurheilua varten erilaisia tuotteita kuten geelimarmeladeja, proteiinipatukoita ja urheilujuomaa. Heillä tuotteet ovat Helsingissä tehty ja ne ovat vegaanisia, gluteenittomia ja mahdollisimman luonnollisia. Olin innoissani, mutta en saanut aikaiseksi tilata heidän verkkokaupastaan testiin mitään. Sattumalta sitten osallistuin erääseen heidän arvontaan ja voitin tuotteita testiin. 

Retkieväät
Eatnosht-marmeladi

Nuo geelipalaset ovat kyllä todella hyviä ja käytännössä korvaavat perinteiset geelit myös ravintoarvoiltaan. Olen tähän mennessä kokeillut jo useampaa makua ja lempimakuni tällä hetkellä on kookospassion-marmeladi. Näitä siis lähtee mukaani myös ensi keväänä Everestille.

Eväiden testaaminen on mielestäni tärkeää, sillä osat eväistä haluan ottaa mukaan Suomesta ja toisaalta osan hankkimisen jätän Kathmanduhun. Jos täältä asti kuljettaa eväitä mukana, on tärkeää, että ne ovat varmasti hyviä. Olen myös aiempien reissujen aikana huomannut, että jätän systemaattisesti tietyt eväät aina syömättä vuorilla, vaikka niistä tykkään täällä kotona.

Retkieväät
Marmeladeja hiihtoretken keskellä

Korkeus, kylmyys ja helppo syötävyys ovat myös sellaisia vaatimuksia, joita eväillä on ja näitä tulee harvoin pohdittua paremmissa olosuhteissa. Sen vuoksi on hyvä miettiä, millaiset eväät sopivat reissuun mukaan ja mitkä eväät oikeasti maistuvat näissä olosuhteissa eikä jää vain reppuun painoksi odottamaan kuljetusta takaisin Suomeen.

Onko teillä vinkkejä hyviin ja erityisesti suolaisiin eväisiin retkille?

Comments are closed.