Artikkelit

Telttapaikkojen top 5

Katselin tässä Instragramista kuvia eräänä iltana ja jollain telttavalmistajalla oli upea kuva öisestä maisemasta, jossa oli teltta ja teltan lähistöllä ihmisiä otsalamppuineen. En telttaile Suomessa joka viikko, vaikka siitä kovasti pidänkin, mutta vuorilla telttamajoitus on hyvinkin tuttu. Telttapaikkoja on tähän mennessä ollut useita erilaisia ja haluaisin jakaa tässä artikkelissa teidän kanssanne minun tähän mennessä top 5 telttapaikkaa eri puolilta maailmaa.

Top 5: Baruntsen II leiri 6400 metrin korkeudessa

Tämä telttapaikka on pääsee listallani viidenneksi oikeastaan sen vuoksi, että telttapaikka tuli viidessä yössä erityisen tutuksi ja lopulta paikka toimi tukikohtana Baruntsen huiputtamiselle. Telttapaikka sijaitsi keskellä jäätikköä ja siitä oli reilusti matkaa lähimmälle jyrkänteelle. Telttapaikka oli erityisen kaunis vähän kauempaa itse teltalta katseltuna ja pidin erityisesti paikan näkymistä Baruntselle ja muille lumihuippuisille vuorille.

Baruntsen toinen yläleiri

Top 4: Kilimanjaro Mawenzi 4315 metrin korkeudessa

Kilimanjaron vieressä on Mawenzi-niminen vuori, jonka juurella olimme yhden yön ennen Kilimanjaron huiputusta. Vuoren vieressä on pieni vuoristojärvi ja näkymät leiripaikalta on tosi jylhät aivan vuoren juurella. Kävimme myös kävelemässä leirin lähistöllä ja näkymät leiriin olivat todella kauniit vaikka pilvinen sää ei näyttänyt meille koko maisemasta ihan parhaimpia paloja.

Kilimanjaro Mawenzi telttapaikka

Top 3: Utah Canyonlands

Olimme Utahissa kanjoneilla Canyonlands-nimisessä kansallispuistossa. Koska kanjoneilla ei juurikaan sada keväällä, niin emme käyttäneet telttaa vaan nukuimme taivasalla. Olin ensin hiukan skeptinen ilman telttaa nukkumiseen, mutta kaverit olivat niin vahvasti sitä mieltä, että se on täysin turvallista, niin uskalsin nukkua ja hyvin nukuttikin tähtitaivaan alla. Tämä yöpaikka oli todella upealla paikalla ja keitimme illalliseksi riisiä ja mustia papuja ja joimme punaviiniä pimenevässä illassa. Ihan tosi upea ilta ja kanjoneiden kerrostuneisuus teki minuun ison vaikutuksen.

Utah Canyonlands

Top 2: Mera Peak yläleiri 5300 metrin korkeudessa

Yksi Mera Peakin kiipeämisen kohokohdista on mielestäni sen yläleiri, jossa nukutaan yksi yö ennen huipulle lähtemistä. Leiri sijaitsee kallioilla ja kun saavuimme leiriin, oli se niin täynnä telttoja, ettemme enää mahtuneet leiriin. Näin ollen siirryimme hiukan leirin yläpuolelle jäätikölle majoittumaan ja olimme oikeastaan kahden railon välissä yötä. Teltasta ei pimeällä uskaltanut kovin pitkälle lähteä vaikka muuten turvallisessa paikassa olikin. Telttapaikalta ei juuri nähnyt tulevan yön koitoksia, mutta sen sijainti jäätiköllä ja oikean yläleirin kivenlohkareiden välillä teki kyllä minuun ison vaikutuksen.

Mera Peakin yläleiri

Top 1: Baruntsen perusleiri 5400 metrin korkeudessa

Baruntsen perusleiri on kyllä tähän mennessä yksi vaikuttavimpia telttapaikkoja, joissa olen ollut. Sen vuoksi, että teltasta ulos astuessa näkymät ovat henkeäsalpaavat ja Baruntsen huippu on aivan perusleirin edessä. Perusleiristä on hyvä katsella tulevaa koitosta, miettiä asioita ja toisaalta haaveilla vielä tulevista reissuista. Perusleiristä tulee myös omanlainen koti, sillä siellä vietetään yleensä enemmän aikaa kuin muissa leireissä. Baruntsen perusleirin ympäristö on myös hieno, sillä leirin vieressä on pieni sulamisvesistä tullut järvi ja järven ympärillä on kiva käydä ulkoilemassa lepopäivän aikana.

Baruntsen perusleiri 5400 metriä

Nämä telttapaikat pääsevät siis ehdottomasti minun top 5 telttapaikkoihin, mutta näiden lisäksi Suomesta ja ulkomailta löytyy niin upeita paikkoja, että niitä on vaikea edes arvottaa, sillä jokaisessa telttapaikassa ja leiripaikassa on oma tunnelmansa. Oikeastaan leiripaikasta erityisen tekee myös se aika ja ne ihmiset, joiden kanssa telttapaikoilla ollaan. Teltta on vuorikiipeilymatkojen koti ja siinä mielessä jokainen telttapaikka on myös kotipaikka. Missä on teidän lemppari telttapaikat?

 

Perusleiri ja Mt. Bonete

Perusleiri, BC eli Plaza de Mulas sijaitsee 4300m korkeudessa ja siellä ihmiset viettävät aikataulustaan riippuen usein 3-5 yötä. Me vietimme viisi, kaksi lepopäivää, yksi kiipeilypäivä Mt. Bonetelle 5100m korkeuteen ja yksi retkikunnan tavaroiden kantamispäivä Camp 1:een 4900m korkeuteen.


Perusleirissä on erittäin hyvät palvelut, sillä jokaisella retkikunnalla on omat ruokatelttansa, jossa ihmiset voivat viettää aikaa. Löytyy myös hyvät huussimalliset vessat ja juoksevaa vetää, jossa pystyi pesemään jalat päivän päätteeksi. Ruoka perusleirissä on neljä kertaa päivässä: aamupala, lounas, teehetki ja illallinen. Joka kerta tarjolla on alkukeitto, leipää, pääruoka ja jälkiruoka. Teehetkillä oli usein tarjolla hedelmiä, keksejä ja kuivakakkuja teen kylkiäisiksi. Olot olivat todella mukavat siis.

Ensimmäisen lepopäivän jälkeen kiipesimme Mt. Bonetelle 5100m korkeuteen. Vuori on erittäin hyvä aklimatisoitumisprosessin osa, mutta myös hyvä testi, millaista on rikkoa 5tonnin raja. Päivä on melko pitkä, noin 8h ja matkaa kertyy kilometreissäkin 15. Mt. Bonetella käytetään ensimmäistä kertaa pelkästään ylävuoristokenkiä koko päivän. Olin etukäteen pelännyt tätä hetkeä, sillä kenkäni painoi Suomessa. Vuorilla minulla ei kuitenkaan ollut tätä ongelmaa hetkeäkään ja tuulettelin mielessäni tätä voittoa Milleteistä.

Päivämme Bonetella oli todella kuuma ja aurinkoinen sekä lähes tuuleton. Ylävuoristokengät jalassa tuli hikoiltua ihan kunnolla, mutta kengät oli välttämättömät maaston takia. Ylitimme matkalla pitkiä lumiosuuksia ja koko ajan oli mahdollisuus, että pistäisimme jääraudat jalkaan. Päivän ollessa lämmin ja suurimpien lumien sulettua emme tarvinneet kuitenkaan jäärautoja. Sen sijaan kiipeilykypärää tarvitsimme kivivyöryvaaran takia.

Mt. Bonetelle kipuaminen oli hyvä testi, kuinka kroppa kestää korkeutta. Taktiikkani edetä aina ryhmän viimeisenä hitaasti, toimi tässä tilanteessa erittäin hyvin. Käytännössä päivä ei tuntunut kovin rankalta, vaan tahti kiivetä oli sopiva ja alas tullessa voimat olivat erittäin hyvät, jolloin olin vuorostaan ryhmän kärjessä ja ensimmäisenä alhaalla.

Koko ryhmä pääsi huipulle ja söimme lounaan huipulla, kuvasimme upeita maisemia ja lähdimme takaisin alas.

Jos suunnittelet Aconcaguan Normal Routea, niin suosittelen Mt. Boneten kiipeämistä. Kyseessä on oma vuori, joka on saavutettavissa. Saat aklimatisoitumisen hyödyt, sillä viisi tonnia menee rikki, mutta palaat kuitenkin perusleiriin yöksi. On myös kiva päästä testailemaan varusteita ennen siirtymistä yläleireihin. Boneten huiputtamispäivä oli meidän osaltamme myös erittäin onnistunut, sillä sää oli aivan mahdottoman upea! Lämmin, aurinkoinen ja lähes tuuleton.