”Näytti niin kivalta tuo sun treenis, miten sie oikein treenaat?” kysyi eräs nainen tänään salin pukkarissa. Ilahduin kovasti tästä kysymyksestä, sillä oloni oli treenin jälkeen kaikkeni antanut. Olin hypellyt, vetänyt leukoja, tehnyt burpeita (joista muuten tänään tuli uusi inhokkiliikkeeni askelkyykkyjen tilalle), juossut ja tehnyt staattisia selkälihasten pitoja.
Treenaan tällä hetkellä Strong With Durablen Big Mountain Climbing Training Planin mukaan, josta lisätietoa löytyy täältä. Valitsin ohjelman tuttujeni suosittelejun perusteella ja testasin ohjelman muutamaa treeniä ennen kuin ostin ohjelman. Päätös on ollut onnistunut, sillä kaipasin vinkkejä treenaamiseen ja ohjelmaa salille, joka nimenomaan valmistaa minua isoille vuorille. Ohjelma kestää 10 viikkoa ja sisältää viisi treeniä viikossa. Neljän ensimmäisen viikon aikana on tarkoitus kasvattaa voimaa ja seuraavan kuuden viikon aikana tavoitteena on parantaa kestävyyttä. Ohjelma sisältää paljon kyykkyjä, yleisliikkeitä, boksille nousuja ja corea vahvistavia liikkeitä. Myös juoksua kuuluu ohjelmaan, mikä tuo mukavaa vaihtelua.
Olen viimeisen kolmen viikon aikana päässyt tutustumaan täysin uusiin treeneihin ja nimiin, kuten Jane Fondaan, Curtis P:hen, Hinge Liftiin ja Scotty Bobsiin (tätä liikettä kutsun helvetin punnerrukseksi). Parasta ohjelmassa on ollut se, että treenit on mielenkiintoisia, vaihtelevia ja todella haastavia. Salilla tekemiseen on tullut ihan uutta puhtia ja mielekkyyttä. Myös omat heikot kohdat ovat tulleet selväksi: erityisesti keskivartalon voima ja kestävyys on todella heikkoa. Olen osassa treeneissä jopa joutunut helpottamaan ohjelman antamia painoja, koska liikkeiden suoritus on käytännössä ollut mahdotonta. Elän kuitenkin toivossa, että ahkeralla treenaamisella sekä Aconcagua on askel askeleen lähempänä ja jokainen suoritettu helvetin punnerrus vie minua tavoitetta kohden.
Tarvitsinko tätä ohjelmaa? En varmastikaan, mutta onneksi otin sen. Olisin ehdottomasti treenannut omin ohjelmini määrällisesti yhtä paljon, mutta treenien laatu on noussut huomattavasti. Uskon myös siihen ajatukseen, että uskomalla tähän ohjelmaan täysin saan myös huomattavasti parempia tuloksia. Mietin jopa jo vaihtoehtoa, että jäänkö ohjelmaan niin vahvasti koukkuun, että etsin uuden ohjelman Aconcaguan jälkeen. No se jääköön nähtäväksi.
Juttelin treenaamisesta myös muutaman personal trainerin kanssa, olisin ollut jopa valmis panostamaan rahallisesti personal traineriin, mutta nämä muutamat sanoivat suoraan ettei heillä ole kokemusta tämän kaltaisesta valmistavasta treenaamisesta, joten jätin asian sikseen. Uskon, että suurin voima olisi personal trainerin kanssa tullut niistä yhteisistä treeneistä, joissa varmasti olisi ollut mahdollisuus itsensä ylittämiseen.
Treenin jälkeen retkeilimme vielä ruokakauppaan ja nälkäisenä tyhjensimme lauantai-iltana viimeiset Lidlin tuotteet kassiin. Näistä aineksista saatiin loihdittua yhtä lempiruokaani kvinoasalaattia. Tuota herkkua kaipasin myös vaihdossani ja himoitsin sitä muuten useaan otteeseen!
Parasta siinä mielestäni on se, että syömisen jälkeen ei ole ähky tai sitten energiavaje oli tänään vain niin kova.
