Olen saanut tarkat määräykset ottaa rauhallisesti. Tämä tarkoittaa siis kaikkea korkean intensiteetin harjoittelua ja repivää liikuntaa.
No rauhallisesti ollaan mentykin ja tietyllä tavalla myös kovaakin. Sykettä on saanut nostatettua pitkillä treeneillä ja jopa viime aikoina on vähän tullut hikikin. Kaikki tämä ja jokainen hikipisara on koko ajan vain ja ainoastaan kotiin päin.
Olen viime aikoina tehnyt paljon enemmän Wall Climb -nimisiä liikkeitä. Jossa punnerrusasennosta lähdetään seinää vasten kipuamaan ja tavoitteena on saada nenä koskettamaan seinää. Näyttää helpolta, mutta ainakin minulla on vaatinut hommia pitää kroppa hallittuna ja kasassa.
Tämä liike on kuulunut ihan yhdeksi inhokiksini siitä asti kun kyseiseen liikkeseen tutustuin. Nyt viime aikoina siihen on myös liittynyt pelkoa, mitä jos sattuu ja sitä ja tätä ja tota. No ei ole sattunut vaan hommat on mennyt eteenpäin.
Olen aina ollut huono kaikenlaisessa voimistelussa. Kuperkeikan tekeminenkin on ollut vaikeaa ja telinevoimisteklu ei todellakaan ollut lempipuuhaa myöskään koulun liikuntatunneilla. Nyt Crossfit-maailmaan tutustuessa myös voimistelu on tullut inhokkina takaisin elämään.
Edelleenkään voimistelu ei kuulu suosikkilistalleni numero yksi. Mutta pakotettuna ja treeniohjelmaan kirjoitettuna olen kiltisti tehty, mitä käsketään. Nyt tänään huomasin, että hei eihän se nyt aina ihan niin kamalaa ole. Tietysti edelleen ollaan ihan todella aloittelijatasolla ja on vielä valovuosi matkaa edes säädylliseksi voimistelijaksi.
Rajoja on tullut kuitenkin rikottua, sillä käsillä seisonnassa oleminen tuntui mahdottomalta ja epämukavalta hyvinkin pitkään. Nyt liike on jopa ajoittain siedettävä. Osasyy tähän on varmasti parantuneet käsivoimat. Asento pysyy nätimpänä nyt kuin aiemmin ja kontrolli liikkeeseen on myös edes jollain tasolla omassa hallinnassa.
Rajoja on siis tullut rikottua monellakin tavalla. Kaikista eniten niitä rajoja, jotka ovat oma pään sisällä. On kyllä siisti huomata, että ensinnäkin kova työ tuottaa tulosta ja toisekseen rajat on mahdollista edes silloin tällöin rikkoa. Näitä asioita on myös hyvä kerätä varastoon, sillä myös vuorilla rajoja täytyy rikkoa. Täytyy mennä omalle epämukavuusalueelle ja pystyä toimimaan inhottavasta fiiliksestä huolimatta.
Meillä kaikilla on rajamme, mutta niitä voi rikkoa ja se jos mikä onkin palkitsevaa.
