Naisena vuorikiipeilyretkikunnassa

Kukaan ei varmaan eilen missannut, mutta toivottelen näin jälkikäteen oikein ihanaa, pinkkiä, suukkojen täyteistä naistenpäivää kaikille naisille! Toivottavasti teitä on siellä ruudun toisella puolella sankoin joukoin.

Vuorikiipeilyssä naisiin törmää harvemmin. Olen kuitenkin tavannut jo useamman suomalaisen sekä ulkomaalaisen supernaisen, jotka ovat erityisen vahvoja ja todella kovia kiipeilijöitä. Ehdottomasti mun idoleita ja esikuvia.

Vuorikiipeily on hyvin maskuliininen maailma ja valtaosa harrastajista ja kiipeilijöistä on miehiä. Se onkin hyvä kysymys, miksi näin on ja minulla on monta hyvää arvausta.

Naiset saattavat lopettaa kiipeilyn siinä vaiheessa, kun perustetaan perhettä. Harva pienten lasten äiti kiipeilee kasitonnisilla ympäri maailmaa ja vaarantaa oman henkensä ja riskeeraa sitä, että lapset jäävät ilman äitiä.

Hyvää naistenpäivää!

Toisaalta laji on fyysinen ja vaatii monia muitakin uhrauksia, joten ehkä monet naiset sitten haaveilevat jostain toisenlaisista asioita. Monilla naisilla myös riskinottoalttius tuntuu olevan selkeästi pienempi kuin miehillä. Tämä ei sinänsä ole huono asia, sillä riskejä täytyykin punnita todella tarkkaa ja niiden kanssa täytyy olla mahdollisimman rehellinen itselleen.

No, nyt on paasattu, että me naiset ollaan vähemmistöä vuorikiipeilyretkikunnissa. Mutta millaista on olla nainen retkikunnan mukana? Tässä seuraa muutama asia, jotka olen itse huomannut.

Poikien jutut

Juu, reissuilla pitää kestää poikien juttuja. Tiedättekö niitä juttuja, joista välillä ainakin minulla punastuu kasvot ja mietin, että huhhu. Vitsien laatu on myös välillä aika erikoista ja ihan kaikkea ei ehkä kannata ottaa tosissaan.

Poikien juttuihin myös kuuluu mielestäni se, että miesten kanssa on mielestäni jollain tavalla rennompaa toimia. Ei välttämättä ollenkaan stressata siitä, miltä näytetään aamulla, missä käydään vessassa tai onko nyt viikon päällä ollut haiseva paita päällä vai ei. Ei niillä oikeasti ole väliä vuorilla.

Eikä siinä mitään, poikien jutut on mielestäni myös hauskoja. Oikeasti meillä naisilla olisi paljon opittavaa siitä rentoudesta ja rempseydestä, mitä monilla miehillä on.

Vessahommat

Yksi asia, jota miesten voi olla vaikea ymmärtää (ja naisten miesten juttuja), on se millaista on käydä naisena vessassa vuorilla. Se ei olekaan ihan yhtä yksinkertaista kuin miehillä.

Tämä tuntuu hassulta jutulta, mutta välillä se on säätämistä. Aika monet ovat kysyneet, miten köysistössä käydään vessassa ja kyllä, silloin pyydetään muiden köysistön jäseniä kääntämään päätä ja käydään siinä paikassa asioilla. Köydestähän ei meinaa lähdetä yhtään mihinkään, koska aina on riski, että jotain sattuu.

Sinua pidetään kovana naisena

Olen melkein kaikilla retkillä törmännyt erityisen positiiviseen asiaan ja se on ollut se, että minua on pidetty kiipeilevänä naisena erityisen kovana mimminä. Ei sillä, ettenkö olisi, mutta mielestäni retkikunnassa oleminen on täysin normaalia ja sitähän tekee tosi moni muukin.

Naisena minut on otettu huomioon esimerkiksi silloin, kun painavia varusteita on jaettu porukan kesken, olemme istuneet messiteltassa viettämässä aikaa tai ruokaillessa minulle on tarjottu ensimmäisenä ateria. Siis ihan luksusta ja miehet ovat olleet super huomioonottavia. Sehän jos jokin on imartelevaa!

Toisin sanoen, minut on aina otettu huomioon erityisellä lämmöllä ja olen todella otettu siitä.

Lopulta kaikki ovat tasa-arvoisia

Olkookin kiipeilijä nainen tai mies, lopulta vuorilla ollaan tasa-arvoisia. Ja se on aivan mahtavaa. Oikeasti aika nopeasti unohtuu, mitä sukupuolta olet ja kaikkein eniten sillä on merkitystä, miten kohtelet kanssakiipeilijöitä.

En ole kertaakaan kohdannut vähättelyä tai ala-arvoista käytöstä keneltäkään mieheltä tai naiselta retkikunnassani. Tämä kokemus saattaa toki olla vielä edessä päin, mutta toivottavasti ei.

Yhteenvetona: te kaikki ihanat naiset ja miehet, kiitos että olette jakaneet kokemukset vuorikiipeilyretkikunnassa. Ne ovat olleet ja tulevat olemaan erityisen ainutlaatuisia myös seuraavien reissujen aikana

Naistenpäivä

ps. Jos ruudun takana on kiipeileviä naisia tai miehiä, saa ilmoittautua!

2 replies
  1. Lauri Hilander
    Lauri Hilander says:

    Miesten jutuista – varmaan pitää paikkansa jossain määrin mutta luulen että sellainen pissakakkavouhotus on liitoksissa jännittämiseen ja erityisesti kaupallisten retkikuntien meininkiin missä sitä huumoria ja juttua haetaan ”pakolla” kun kerta porukassa ollaan. Toki reaktionsa ja tapansa adaptoitua itse kullakin.

    Vuorikiipeily on miehinen laji, syitä luettelitkin useampia tekstissa. Aika mielenkiintoinen tutkimusaihe jollekin käyttäytymistieteilijälle tutkia… Mutta onhan se totta, naisia on ehkä 1/10 suhteessa ja se on harmi. Fyysisyys lienee vaan tekosyy tiettyyn pisteeseen mutta lopulta mä luulen että kyse on useamman tekijän summa = kiipeilyn ”miehinen” historia + riskinottokyky + intressi tehdä omituisia asioita. Viimeisellä tarkoitan pitkälti sitä että onhan se aika absurdi ajatus lähteä kahdeksi kuukaudeksi Nepaliin tai Tiibettiin vaan kärsiäkseen jotta pääsee ison mäen päälle 20 minuutiksi. Uskallan väittää että miehet on jostain syystä enemmän in-to tämän kaltaisiin pitkiin reissuihin joiden palkinto on hyvin häilyvä.

    Ja hei niistä pissakakkajutuista täytyy todeta se että kakkonen on kakkonen sukupuoleen katsomatta. Ykkösen osalta evoluutio on antanut helpommat pelikortit miehille mutta naisillekin löytyy apuvälineitä ko. vaivaa. Kannattaa tutustua, tunnen usieta kiipeilijöitä/hiihtovaeltajia jotka käyttää ns. pystypissainta (mikä ikinä sen vempeleen nimi nyt suomeksi voisi edes olla…). Toki siinä vaiheessa kun olet yltä päältä untuvassa niin käyttäminen hankaloituu mutta kuorissa ilmeisesti vielä skulaa.

    Vastaa
  2. Anni
    Anni says:

    Heh, no kiitos Lauri kommentista!

    Miesten jutuille, naisille vuorikiipeilyretkikunnassa ja pissakakkajutuille löytyy varmaan monta selitystä ja pohdinnan aihetta. 🙂 Ei varmaan mitään yksiselitteistä, niinkuin itsekin totesit.

    Onneksi kuitenkin aina sovussa on pystytty toimimaan ja pystytään myös jatkossa ja jokainen nainen ja mies tuo retkueeseen oman ripauksensa ihan vain sillä, millainen tyyppi on kyseessä. Aikamoinen rikkaus sekin!

    Hyvää viikonloppua!

    Terkuin Anni

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.