Sanonta: ”liike on lääke”, pitää aika hyvin kutinsa.
Nyt voin sanoa sen jo monen loukkaantumisen jäljiltä. Heti helpottaa, kun pääsee vähän liikkumaan ja hikoilemaan.
Keskiviikkona jalasta otettiin tikit pois, joka tarkoittaa sitä, että hikoileminen on myös sallittu. Toki rajoitteita hikoiluille muuten löytyy, vaikka tikit ovatkin nyt poissa. Jalka liikkuu 130 astetta ja nyt vaan rauhallisesti reilut 1.5 viikkoa, jolloin pääsen aloittamaan taas jalalla kävelemisen.
Nyt olen käden puolesta saanut luvan aloittaa soutamisen ja hiihtämisen ja toki pienien painojen nostamisen myös. Tämähän tarkoitti keskiviikon jälkeen sitä, että haluan päästä vähän hikoilemaan. Tämä toive sitten toteutui perjantaina.
Uskokaa tai älkää, mutta soutamaan pystyy myös kolmella raajalla. Tarjolla ei ollut tällä kertaa hiihtolaitetta, joten ajattelin, että soudan nyt. Leikatun jalan alla oli foam roller, jonka avulla jalkaan ei tullut varattua painoa ja jalka pääsi liikkumaan vapaasti tuossa lattialla. Soutuliike on toki hieman vajaa ja vastus pieni, mutta hiki tuli ja fiilis parempi kuin moneen viikkoon.
Liike on todella lääke. Jo tuon reilun tunnin soutelun ja pienen lihaskuntoharjoittelun jälkeen tuntui, että tästähän kyllä tulee hyvä. Nyt maltilla ja rauhallisesti, mutta tulee kuitenkin ja pian olen taas samassa tai jopa paremmassa kunnossa, kuin ennen tätä koettelemusta.
Jo leikkauspäivänä minulle sanottiin, että liike on lääke. Jalkaa täytyy alkaa liikuttamaan ja ennen kaikkea nyt liike on lääke henkisellä puolella. Pääsee purkamaan hieman henkisen puolen painetta ja höyryjä ulos. Vaikka olen lukenut, katsonut sarjoja, kirjoittanut jumppapäiväkirjaa ja vain mietiskellyt, niin mikään ei voita tuota edes pientä liikkumisen vapauttavaa tunnetta ja sitä, miten paljon parempi olo on tuon edes pienen jumppailun jälkeen.
Ihmiset on kauhistellut, että todellakin oletko jo menossa liikkumaan. Ja kyllä todellakin olen käynyt ja menossa uudestaakin, tämä on mun tapa selviytyä tästä ja samalla tulee tehtyä kuntoutusjumppaa monellakin eri tavalla eikä samat liikkeet tylsistytä minua suorastaan hengiltä. Motivaatio kuntoutukseen ja rauhallisena pysymiseen on paljon suurempi, kun pääsen tekemään fyysisesti jotain.
Liike on parhain lääke ja vaikka liike on minut näihin vammoihin saattanut, niin liikkeellä näistä myös kuntoudutaan.
