Kävin tänään käpäläni kanssa ensimmäisessä tarkastuksessa tai siis fysioterapiassa. Nyt on reilu kolme viikkoa siis leikkauksesta kulunut ja tässä kohtaa vähän mittailtiin ja katsottiin, miten paraneminen on lähtenyt käyntiin.
Fysioterapeutin ensimmäiset sanat olivat: ”ainakin mitellan ottaminen pois ja takin riisuminen onnistui paremmin kuin lähtiessä sairaalasta. Täällä lukee, että olit todella kipeä.” Kyllä, näinhän se juurikin oli.
Tällä hetkellä käsi taittuu 130 asteen kulmaan ja suoristaessa se jää noin 10 astetta suorasta kädestä vajaaksi. Liikkuvuus on siis käytännössä niin hyvä kuin se tässä kohtaa voikin olla. Fyssarilta siis täydet pisteet tähän kohtaan. Kipulääkkeiden määrä on sairaalasta lähdön jälkeen vähentynyt koko ajan tasaisesti ja se on jo hyvä merkki siitä, että paraneminen on käynnissä ja kädessä olevat kivut hallittavissa.
Uusina liikkeinä sain makuuasennossa ojentajan koukistuksen ja ojennuksen ja pehmeän pallon puristamisen nyrkkiin. Eipä vielä kovin kummoisia jumppia, mutta sentäs jotain uutta. Tähän mennessä olen saanut koukistaa kyynärpäätä, liikuttaa kättä ylös ja alas ja liikuttaa olkaniveltä.
Seuraavan kerran näen fysioterapeuttia toukokuun loppupuolella, jolloin myös kädestä otetaan röntgen-kuva ja tapaan käden leikanneen lääkärin. Tässä kohtaa, jos luutuminen on lähtenyt normaalisti käyntiin, saan sitten uusia harjoituksia ja kättä aloitetaan kuormittamaan ahkerammin pienien painojen ja vastuksen avulla.
Yksi isoin ongelma tällä hetkellä kädessä on se, että mitellan ja siitä seuraavien huonojen asentojen vuoksi oikean käteni olkapää ja erityisesti hartia on lähes koko ajan aivan tulessa. Olkapää kääntyy eteenpäin ja hyvää ryhtiä on hyvin haastava pitää yllä.
Tätä varten maanantaina minulle laitettiin kinesioteippiä, jonka tarkoitus on vähentää kipua tuossa hartian ja olkapään alueella. Teippi on toiminut moneen vaivaan tässä moneen otteeseen ja apua haetaan teipistä tälläkin kertaa.
Fyssari meni tosiaan hyvin, mutta eihän sieltä vielä tullut mitään suuria lupia tehdä mitään ihmeellistä. Tämähän oli sinänsä jo tiedossa, sillä minulle kerrottiin jo sairaalassa kuntouttamisen prosessista ja siitä, miten hommat tulee lähiviikkoina etenemään.
Näillä ohjeilla jatketaan nyt muutamat viikot ja odotan jo seuraavaa käyntiä, sillä silloin käden luutumisesta jo tiedetään huomattavasti enemmän kuvien perusteella.
