Olen viettänyt viimeiset 24 juhannustani äidin vanhempien kesämökillä Ristiinan lähellä. Perinne jatkui myös tänä vuonna ja koko suvun voimin suuntasimme perinteiseen juhannuksen viettoon Hurulaan.
Juhannusaatto meni perinteisen kaavan mukaan, jolloin leikittiin suvun pienempien kanssa ja illalla sitten saunottiin, syötiin lettuja, makkaraa, tikkupullaa ja vaahtokarkkeja. Lopuksi myös poltettiin kokko. Juhannuspäivänä sitten suurin osa suuntasi jo kotiin ja sehän oli oiva tilaisuus itselle lähteä maantiepyörälenkille, sillä ainakaan ruuhkaa ei ollut tiedossa. Tyhjät tiet ja mahdollisuus painella omaa vauhtia maantiellä. Pyörä oli kulkenut mukana vuokra-auton kyydissä mökillä.
Tänään sunnuntaina olikin sitten tarkoitus ajella vähän pidempi reitti. Ihan sattumalta Googlesta löytyi reittiohje viime vuonna aukaistuun Puumalan saaristoreittiin, joka kulkee Saimaan upeissa maisemissa ja reitin yksi kohokohdista on Norpa II -aluksella tehtävä lauttamatka.
Reitti on pituudeltaan 60 kilometriä ja lauttamatka kestää 40 minuuttia. Reitti kulkee pääasiassa maantietä pitkin, mutta muutama kilometri on myös soratietä. Reittikartta löytyy täältä.
Päätimme lähteä saaristoreitille Hurissalon Salelta, jonne reitti myös loppuisi siten, että voidaan nauttia viimeisenä lauttamatkasta. Alkumatka ajetaan melko isoa tietä numero 62, jossa löytyy muuten todella kauniita paikkoja.
Järvimaisema hellii pyörällä ajajaa ja Saimaa näyttäytyy upeana tien reunasta, kun tie kulkee siltojen yli ja aivan veden vieressä. Jylhää ja jotenkin niin vihreää vielä tähän aikaan vuodesta. Minulla on todella ihania muistoja lapsuudesta, jolloin Ukin ja Mummin kanssa veneiltiin ympäri Saimaata ja nämä maisemat tuovat mieleen juuri ne muistot. Saimaan kirkas vesi ja rantakalliot, joilta penskana hypättiin kesäpäivänä uimaan.
Ensimmäinen tauko pidettiin Puumalassa, jossa syötiin satamassa lounasta. Puumalaa ennen maantie muuttui todella hyväksi, jolloin päästiin painelemaan ihan hyvää vauhtia pitkiä ylä- ja alamäkiä.
Puumalasta matka jatkuu pienemmälle tielle ja kohti Hätivirran lossia. Lossilla ylitetään pieni pätkä vesistöä ja lossin ylitys on ilmainen. Ylityksessä täytyi vain hetken odotella, että lossi on oikeassa rannassa. Oikein ruuhkaisina päivinä voi olla ainakin autolla jonoa ennen kuin lossilla pääsee ylittämään salmen yli.
Lossilta sitten ajellaan todella upeaa maisemareittiä pitkin pienemmälle tielle, joka oli ajoittain melko kapeaakin. Tie kulkee kohti Nestorinrantaa ja viimeiset neljä kilometriä ennen Nestorinrantaa on soratietä. Ei ihan optimaalisinta ajoalustaa maantiepyörän kanssa, mutta kun asiaan on varautunut ja ymmärtää, että vauhdit tulee tippumaan, niin ilman rengasrikkoja selvisimme myös soratieosuudet.
Nestorinrannassa on B&B-majatalo ja pyöränvuokraus jos haluaa suunnitella reittinsä siten, että lähtisikin reitille Nestorinrannasta. Majatalo näytti todella sympaattiselta ja hörpimme kahvit majatalon kahvilassa. Lauttamatkalla myös kuulin, että rannassa on kesäisin eli heinäkuussa avoinna lettukahvila, jonne ihmiset tulevat jopa omilla veneillä. Varmasti siis hyviä lettuja.
Viimeinen vaihe reitissä oli siis lauttamatka, joka taitettiin Norppa II -nimisellä aluksella, joka on pelastuslaitoksen vanha öljyntorjuntaan tarkoitettu alus, jota Puumalan kunta vuokraa matkailutarkoitukseen. Lauttamatkalle täytyy varata paikka etukäteen ja se ohjeet siihen löytyvät tältä sivulta.
Lautan henkilökunta oli yksi päivän kohokohta. Vanhempi pariskunta, joka on liikennöinyt lauttaa viime kesästä lähtien. Tarjolle annettiin vilttejä, ettei lautalla tule kylmä ja kerrottiin Puumalan kunnan projekteista, kuten juuri tästä saaristoreitin tekemisestä ja saimaannorppien liikkumisesta. Jäi tosi positiivinen fiilis ja sellainen olo, että tästä reitistä täytyy kertoa laajemmallakin alalle ihmisiä.
Reitti on melko mäkinen ja tarjoaa kyllä kovemmallekin pyöräilijälle haasteita. Enpä muista, milloin viimeksi olisi ollut noin pitkiä ylämäkiä matkalla. Toisaalta ylämäet palkittiin myös pitkillä laskuilla.
Reitin varrelta on mahdollisuus vuokrata pyöriä ja jos haluaa esimerkiksi tehdä leppoisemman reissun ja vain nautiskella maisemista, niin yksi vaihtoehto on myös vuokrata sähköpyörä, jolla pääsee myös ne pitkät ylämäet varmasti aika lepposasti.
Reitillä löytyy siis haasteita, mahdollisuuksia nautiskella, pysähdellä reitin varrella oleviin sympaattisiin kahviloihin, Puumalaan, päästä lossille ja viimeisenä Nestori II -lautan kyytiin. Ja tämä kaikki saavutettavissa reilun parin tunnin päässä Helsingistä.
Suosittelen siis ehdottomasti suuntaamaan kyseiselle reitille kesän aikana ja tekemään pyöräretken Suomen suurimman järven rannalle.
