Tiedättekö sen tunteen, kun istutte uuteen autoon? Auto tuoksuu uudelta, uusi nahka, ratti ja kaikki tuoksuu uudelta. Miltä uusi sitten tuoksuu? No sen uutuuden tuoksun vain nyt tunnistaa!
Blogissani en ole vielä kovin syvällisesti avannut ongelmia, joita minulla oli Aconcagualla Millettieni ja varpaitteni kanssa. Ajattelin, että kun varpaiden paleltumisesta niin dramaattisesti lehtijutussakin kirjoitettiin, niin olisi hyvä avata vielä täällä, mikä tilanne on nyt.
Tosiaan huiputuspäivämme, jolloin pakkasta oli -20 ja tuulta noin 30m/s, aiheutti minulle pieniä ongelmia kylmyyden kanssa. Heti matkaan lähtiessä tunsin, kuinka varpailla oli kylmä. En kuitenkaan ajatellut asiaa sen suuremmin, mutta muutaman tunnin päästä tiesin, että nyt on kohta jossa asiaa vielä voi ajatella.
Paleltumathan on korkeiden vuorien yksi ikävä riski ja niiden syntyminen on erittäin salakavala prosessi. Ihmiset tuntevat ensin kylmän ja sen, että varpaita tai sormia paleltaa. Siinä vaiheessa, kun tätä palelemista ei enää tunne, ollaan vaarallisilla vesillä. Näin paleltumat usein pääsevät äitymään liian pahoiksi, sillä paleltumisen syvyyttä on mahdotonta tietää tai tuntea. Ainut keino on ajatella rationaalisesti, jotta mitään ikävää ei pääse tapahtumaan. Mutta takaisin Aconcagualle…
Tiesin paleltumien riskit ja arvioimme mahdollisuuksiamme huipulle, ja nehän olivat kyseisessä kelissä todella olemattomat ja käytännössä mahdottomat. Istuimme Camp 3:ssa puisessa hätämajassa retkikuntamme kanssa ja kävimme tilannetta läpi. Tässä vaiheessa minua palelsi aikalailla joka paikasta, erityisesti sormista ja varpaista. Päätimme lähteä alas.
Camp 2:ssa pääsimme telttaamme ja otin tietenkin ylävuoristokenkäni pois jalasta. Tällöin oikean isovarpaani kynsi oli keskeltä tummunut lievästi. Nukuimme ja lämmittelimme makuupusseissamme muutaman tunnin ennen siirtymistä perusleiriin. Ennen lähtöä näytin varpaitani Matka-Mikolle ja oppaillemme ja tässä vaiheessa molemmat kynnet olivat alkaneet mustua ja kipeytyä. Kipeytyminen oli hyvä merkki, sillä se tarkoittaa verenkiertoa varpaissa ja pahoissa paleltumissa verenkierto kuolee ja niistä johtuvat sitten mahdolliset amputoinnit.
Jatkoimme matkaa perusleiriin ja matka alkoi tuntua jaloissa ikävältä, sillä menimmehän koko ajan alamäkeen. Perusleirissä ottaessani kengät pois jalasta molemmat isovarpaani olivat mustat ja todella kipeät. Lääkärit kävivät katsomassa varpaita ja epäilivät, että varpaani ovat hakanneet kengän kärkeen ja todennäköisesti varpaiden kynnet tulevat irtoamaan.
Seuraavana päivänä kävelimme perusleiristä Puente del Incaan 9 tuntia ja matka oli elämäni pisin alamäki, sillä jokaisella askeleella tunsin kipua molemmissa jaloissa. Mikä lohdutti minua, niin tiesin, että selviän kyllä tästä ja kävely on päivän jälkeen ohi. Varpaat olivat päivän jälkeen hurjan näköiset ja todella kipeät, rakkoja täynnä ja verta kertyi reilusti varpaan ympärille. Mendozassa metsästimme Mikon kanssa sitten minulle ensitöiksi sandaalit ja loppuaika sujui ihan mukavasti ne jalassa.
Suomessa kävin heti näyttämässä varpaita lääkärille ja tuomio oli paleltuminen, hoitokeino: odotus. Katsotaan mitä tapahtuu ja miten kynnet alkavat kasvamaan vai alkaako. Lääkäri piti järkevänä sitä, ettemme yrittäneet kylmässä kelissä huipulle. Seuraavat viikot kävelin sitten ylisuurilla kengillä ja salilla kävin sukkasiltani, kunnes varpaiden kipu on hellittänyt ja nyt ollaan ihan normaalitilassa, vaikka kynnet ovat edelleen mustat.
Mutta miten tähän koko tarinaan liittyy uuden tuotteen tuoksu? No siten, että lähetimme Milletit reklamaationa takaisin, mutta huom tähän väliin! Kengissä oli muutakin ongelmaa kuin kylmyyden sietokyky. Ja minulle ystävällisesti toimitettiin uudet ja 2/3-kokoa isommat kengät, jotta tulevilla matkoilla voin hankkia lämpöpohjalliset kenkiin.
Avasin sitten eräänä iltana Millettini paketista ja ne tuoksuivat lähes samalta kuin se uuden karhea auto! Tuoreelta, täydelliseltä ja täysin käyttämättömältä. Täydellinen tuoksu Milleteille!
Varpaat ovat matkassa mukana, eivät ehkä kauneimpana mahdollisena, mutta uusien Millettien avulla ne myös tulevat pysymään matkassa mukana lämpöpohjallisten kera.
