Vuorikiipeilyn retkikunnat

Tiedättekö monta tilannetta, jolloin tuntemattomat ihmiset ystävystyvät viikossa siten, että vielä monta kuukautta myöhemminkin muistellaan hymy huulilla yhteisiä hetkiä?

Retkikunta Kilimanjaro

Ryhmiä, joissa tuntemattomat ihmiset ystävystyvät nopeasti, on mielestäni vuorikiipeilyn retkikunnat ja toki erilaiset harrastusporukat muutenkin. Mutta erityisesti vuorikiipeilyssä olen huomannut tämän piirteen.

Minä tiedän, sillä näimme eilen Kilimanjaron porukan kanssa ja kävimme yhdessä syömässä etiopialaisessa ravintolassa Helsingissä. Siinä illallisen lomassa ja kotiin kävellessä tuli pohdiskeltua sitä, että on se aika ainutlaatuista, että 11 täysin tuntematonta ihmistä tapaa uudelleen vielä monta kuukautta reissun jälkeen.

Retkikunta Aconcagua

Muistelimme tietysti reissua ja sen kaikkia käänteitä. Huiputuspäivän hidas kävely ja alamäet puhuttivat ainakin. Toisilla oli fiilis, että ei enää ikinä telttaan ja toiset olivat jo varanneet seuraavat reissut. Tuntui, että reissukärpänen oli puraissut kaikkia.

Jotenkin eniten minua ilahduttaa kuitenkin se, kuinka tuo upea Kilin reissu mahdollisti taas kerran sen, että tutustuin 14 muuhun vuorista kiinnostuneeseen ihmiseen ja kuinka nopeasti meistä hitsaantui noin hyvä jengi.

Omat sisäpiirivitsit, epämukavat tuntemukset huiputuspäivän aikana ja ennen kaikkea me jaettiin yhteinen tavoite eli vuoren huippu ja ryhmänä se myös saavutettiin turvallisesti ja onnistuneesti. Kaikki noi jutut on sellaista, mitä on vaikea edes selittää ihmisille, jotka eivät olleet mukana reissussa.

Retkikunta Peru

Olen ainakin itse ihan todella kiitollinen kaikista näistä uusista ihmisistä, joihin olen tutustunut viimeisten muutaman vuoden aikana reissatessa. Näistä ihmisistä on jäänyt monen monta hauskaa muistoa, uutta ystävää ja tulevia matkakumppaneita. Seuraava seikkailu on Coloradossa juurikin Seattlessa tapaamieni ihmisten kanssa.

Jotenkin koen, että olen myös saanut aivan valtavasti näiltä kaikilta ihmisiltä, jotka ovat olleet reissuilla mukana. He ovat tulleet erilaisista työpaikoista, elämäntilanteista, paikkakunnilta ja maista, mutta kaikilla on ollut oma uniikki tarina kerrottavana.

Ennen kaikkea nämä ihmiset ovat opettaneet minulle elämästä ja ihmissuhteista. Hymyilyttää, koska olen tosi kiitollinen kaikista kohtaamisista ja miten onkaan mahdollista, että toistaiseksi reissuilla on ollut vain ja ainoastaan ihan super mukavia tyyppejä.

Retkikunta Seattle

Retkikunnat ovat mielestäni siinä mielessä suuri vahvuus, että ne tarjoavat aina mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Ja toistaiseksi minulla on todella positiiviset kokemukset retkikunnista.

Suosittelenkin kaikkia kokeilemaan. Ja retkikuntaan voi liittyä ilman läheistä kaveria, sillä avoimen mielen avulla, meillä kaikilla on mahdollisuus löytää uusia ystäviä.

 

Harjoittelun peruspilarit vuorikiipeilyyn

Tämän vuoden reissut ja vuoret ovat nyt suunniteltuna ja seuraava vaihe on miettiä, millaista treeniä näitä reissuja varten täytyisi sitten tehdä. Treenaaminen on ollut osa arkeani jo hyvin pitkää ja myös tuleva vuosi tulee olemaan urheilupainotteinen.

Soutukilpailut

Ensi viikolla on edessä sisäsoudun soutukilpailut Helsingissä. Mennään soutamaan Crossfit Central Helsingin joukkueella joukkuekilpailuun.

Olin alkuun ajatellut, että jättäisin kilpailut välistä, mutta kilpailuvietti on ehdottomasti vahvempi. Alkuperäisessä päätöksessä pysyin siinä mielessä, että en aio edelleenkään soutaa yksilökilpailussa, mutta joukkuekilpailuun on tosi hauska mennä soutamaan.

Joukkuekilpailussa ei tiedetä etukäteen matkaa, vaan se ilmoitetaan vasta ensi lauantaina paikan päällä. Todennäköisesti, perustuen aiempien vuosien matkoihin, edessä on melko lyhyt ja kova veto.

Olen nyt soutanut todella paljon vähemmän ja oikeastaan kaikki kovat treenit ovat jääneet pois. Tällä viikolla on sitten hiukan tullut testailtua, miltä ne maitohapot kropassa tuntuikaan.

Kiipeily

Kun soutukilpailut ovat taputeltu, seuraava panostuksen kohde on kiipeilyssä. Tavoitteena olisi päästä vähintään kerran viikossa kiipeilemään joko jäälle tai sisälle.

Ei mahdoton tavoite ollenkaan, mutta vaatii omat järjestelynsä, sillä mukaan tarvitaan aina myös tietenkin kiipeilykaveri. Kaveri toki tekee kiipeilystä myös entistä hauskempaa.

Kiipeilyä on myös tarkoitus harjoitella tulevaa Coloradon reissua varten, sillä tulemme Coloradossa kiipeilemään enemmänkin.

Kiipeilyharjoituksia Seattlessa

Kiipeily on siis harjoitteluni tekniikkaosuus eli hiotaan erilaisia teknisiä taitoja, joita tarvitsen vuorikiipeilyä ja kiipeilyä varten.

Voimaharjoittelu

Tykkään kovasti käydä myös kuntosalilla ja voimaharjoittelu on ollut osa arkipäiviäni jo muutamien vuosien ajan. Jossain kohtaa tuli pyörittyä lähinnä crossfit-salilla ja jossain kohtaa enemmän niin sanotulla perinteisellä kuntosalilla.

Koen, että voimaharjoittelusta on ollut hyötyä monessa eri kohdassa: soutamisen aloittamisessa, hiihdossa, pyöräilyssä, polkujuoksussa ja ennen kaikkea vuorikiipeilyssä.

Tällä hetkellä tarkoituksena on siis pitää pari hyvin perinteistä voimaharjoitusta viikossa, jotta korjataan vieläkin loukkaantumisten jälkeisiä lihasepätasapainoja ja toisaalta rakennetaan pohjaa vuorikiipeilyä varten.

Voimaharjoittelu osana vuorikiipeilyä

Voimaharjoittelu on toinen harjoitteluni tärkeä osa ja tavoitteena on pitää vielä toistaiseksi kaksi voimaharjoitusta viikossa. Painotus tulee muuttumaan, kun ollaan lähempänä esimerkiksi Nepaliin lähtöä tulevana syksynä.

Peruskuntoharjoittelu

Viimeisen parin kuukauden aikana harjoitusohjelmani on muuttunut hyvin paljon ja erityisesti peruskuntoharjoittelun määrä on lisääntynyt.

Olen käynyt juoksemassa, hiihtämässä, pyöräilemässä ja soutamassa. Näiden lisäksi on tullut tampattua Malminkartanon mäkeä ja Lahden mäkihyppyreiden portaita. Pitkiä aikoja ja maltillisemmalla sykkeellä.

Välillä on turhauttanut, sillä peruskuntoharjoittelu on saattanut ajoittain olla tylsää, mutta toisaalta tällä viikolla kovia soututreenejä tehdessä olen ollut yllättynyt, kuinka paljon hyötyä näistä tunneista on ollut.

Vuorikiipeily on hyvin pitkälti kovaa peruskuntoa vaativaa urheilua ja sen vuoksi tämän vuoden pääpaino tulee olemaan peruskunnon täydelliseksi viilaamisessa. Syksyllä laktaattitestissä todettiin, että minulla on lähes puutteellinen peruskuntoalue ja sen jälkeen asiaan ollaan kiinnitetty erityisen paljon huomiota.

Hiihtämässä

Peruskuntoharjoittelun määrä tulee olemaan kaikista suurin osuus harjoittelussani. Tämä sen vuoksi, että se on myös yksi oleellisimpia tekijöitä vuorilla selviämisen kannalta.

Eli tällä hetkellä harjoittelussa on kolme selkeää kokonaisuutta: kiipeilyn tekniikkaharjoittelu jäällä ja sisällä, voimaharjoittelu ja peruskuntoharjoittelu. Näillä sitten rakennellaan 5-6 treenikertaa viikkoon ja tavoitteena on ennen kaikkea pitää homma järkevänä ja sellaisena, että kunto kehittyy optimaalisesti ilman suuria riskejä.

Jos siellä lukijoiden puolella on paljon eri lajien harrastajia omilla tavoitteilla, tekisi mieli kovasti kuulla, millaisia treenipainotuksia tai suunnitelmia teillä on? Kommentoi alle!

 

Minne suuntaan seuraavaksi?

Kiipeilemään tekee mieli. Parantaa kiipeilytaitoja ja kerryttää kokemusta eli ihan tosi tärkeitä juttuja. Nyt oli siis tekojen aika. Kirjoitin jo aiemmin matkakuumeesta, siitä ihanasta tunteesta, joka lopulta pienen pelon jälkeen konkretisoituu lentojen ostamiseen.

Seuraavat reissut maaliskuulle on nyt lyöty lukkoon. Minne siis lentokone kääntyy tällä kertaa? Ensin maaliskuun puolessa välissä lähden kohti Leviä ja hiihtolatuja. Sieltä kotiutuessani lennän pääsiäiseksi Denveriin eli Coloradoon.

Hiihtoladulle Leville

Levillä tarkoitus on todella siis hiihtää. Ihanaa päästä talven äärelle ja ihan hiihtolatujen viereen. Jokaisena päivänä olisi tarkoitus käydä ladulla ja sen lisäksi varmaankin tulee ajeltua ainakin fatbikella ja käppäiltyä Levin huipulle (myönnetään, edellisellä reissulla tämä jäi täysin tekemättä). Toivottavasti tällä kertaa on myös revontulille otollisempaa aikaa.

Levi marraskuussa

Levin jälkeen ehdin pyörähtämään kotona ja sitten lennän Yhdysvaltoihin Denveriin. Tarkoituksena on viettää 10 päivää Coloradon osavaltiossa ja suunnata kohti Rocky Mountains eli kalliovuoria. Lähden reissuun yksin ja tapaan Denverissä uusia kiipeilykavereitani, jotka poimivat minut matkaan lentokentältä.

Ajatuksissa on ollut mennä ensin jääkiipeilemään ja sen jälkeen viettämään aikaa Rocky Mountains -kansallispuistoon, jossa pystyy tekemään eri pituisia vaelluksia ja mahdollisesti kiipeämään lisään.

Emme ole vielä ehtineet tekemään täydellistä reissusuunnitelmaa, mutta pikku hiljaa näidenkin suunnitelmien tekeminen etenee. Joudumme varmasti sopeuttumaan tekemisiä myös sen mukaan, millainen sää Coloradossa on.

Maaliskuun lopussa sää on suhteellisen samantyylinen kuin Suomessa eli talvi ei ole täysin loppu, mutta täysi kevätkään ei ole vielä käynnissä.

Coloradoon kiipeilemään

Minulla on kyllä onnea, sillä pystyn toteuttamaan näinkin monta upeaa reissua tämän vuoden aikana ja erityisesti Coloradon reisussa odotan uusien kavereiden näkemistä jälleen. Heistä monet harrastavat ihan tosissaa esimerkiksi kalliokiipeilyä ja he ovat teknisesti valovuoden parempia kuin minä. Minulla on siis ihan täydellinen mahdollisuus päästä oppimaan lisää teknisestä kiipeilystä.

Edessä on myös seikkailu, sillä tavoitteemme on elää tuo 10 päivää mahdollisimman pienellä budjetilla. Eli tulemme käytännössä olemaan aika paljon teltassa ja syömään eväitämme retkikeittimellä keitettynä.

Matkan tavoite on päästä kiipeilemään ja syventämään omia taitoja. Olemme tehneet reissua varten CAP:n eli “Crazy Adventure Plan” -suunnitelman:

  1. Pidetään hauskaa
  2. Turvallisuus
  3. Annetaan mahdollisuus seikkailulle
  4. Yhteistyö (kiipeily, telttailu ja matkustaminen)
  5. Just love – kaikkea mahdollista eli luontoa, ystäviä ja elämää ylipäätään

Kuulostaa siis juurikin sellaiselta seikkailulta, johon on tosi kiva lähteä maaliskuussa.

Kirjoittelen teille lisää suunnitelmista, kun ne ovat hieman selvemmät. Mukavaa päivää kamut! Minne te seikkailette seuraavaksi?