Tulimme eilen Ylläkseltä yöjunalle takaisin Helsinkiin ja matka oli todella onnistunut. Tarkoitus oli testata, mitä jalka kestää ja pyrkiä treenaamaan mahdollisimman normaalisti. Lähtiessä oli vähän epävarmaa, mitä jalalla oikeasti voisi tehdä, sillä olin käynyt parilla sauvakävelyllä ennen Lappiin lähtöä.
Viikko meni nopeasti ja suoriuduin mielestäni paremmin kuin osasin odotella. Minulla oli nimittäin pieni pelko, että ensimmäisen pidemmän päivän jälkeen jalka turpoaisi ja retkeilyt olisi siinä. Onneksi näin ei käynyt, vaan ensimmäisen päivän jälkeen jalka tuntui oikein hyvältä. Pidin pari selkeästi kevyempää päivää ja muuten tuli hyvät retkeilypäivät.
Kävelimme yllättävän haastavassa maastossa ja minulle oli sekä fyssari, valmentaja ja ortopedi sanonut, ettei se jalka mene rikki kävelemällä. Kaatuminen tai nopea syväkyykky voisi taas rikkoa jalan. Pääkopalle haastava maasto tuntui olevan haastavampaa kuin jalalle, sillä koko ajan täytyi olla todella tarkkana ja mielessä oli hyvinkin vahvasti nuo sanat, jotka minulle oli sanottu kaatumisesta.
Retket loivat uskoa ennen kaikkea siihen, että olen ensi huhtikuussa varmasti siinä kunnossa, että lähtö Everestille onnistuu. Ja se oli viikon yksi isoin asia sillä onnistuminen välillä kurjaltakin tuntuneesta tilanteesta huolimatta ruokkii motivaatiota ja kannustaa jatkamaan kohti tavoitetta kohti.
Kävin torstaina Ylläksen huipulla ja tein laskettelurinteessä mäkitreenin. Ylläksen huipulla tuntui todella hyvältä. Tämän syksyn korkein 712 metrin huippu oli tärkeämpi matalasta huipusta huolimatta. Taas ollaan takaisin hevosen selässä ja pelko mäkiä kohtaa selätetty. Kyllä tällä jalalla niistä taas selviydytään.
Olin toivonut tälle syksylle hiukan korkeampia huippuja, mutta tällä kertaa matalampi huippu kelpasi ja tuntui paremmalta kuin uskoinkaan. Ruskaviikko Ylläksellä olikin paras treeniviikko sitten toukokuun. Kunnon metsästys takaisin kunnolliseen kiipeilykuntoon on taas alkanut.
Tulevat viikot tulevatkin keskittymään peruskuntotyöhön ja polven kuntouttamiseen. Tänään sain ortopedilta luvan juoksuharjoittelun aloittamiseen ja siihen tulee ohjeet ensi viikolla fysioterapeutilta. Salilla jatkuu voimaharjoittelu ja oikeaan jalkaan pyritään hakemaan lisää voimaa viikko viikolta.
Ortopedi sanoi tänään, että yleensä kolmen kuukauden kohdalla potilaat eivät pysty ihan näin hyvin harjoittelemaan. Ja täytyy edelleen pitää malttia yllä vaikka tekisi mieli harjoitella täysiä. Kuitenkin jalkaa saa koko ajan rasittaa enemmän ja enemmän.
Hyvillä fiiliksillä siis uuteen viikkoon!