Mitä tehdä marraskuussa Levillä?

Tosiaan matka jatkui Kilimanjaron, safarin ja Sansibarin jälkeen kohti Leviä. Tarkoituksena oli viettää viisi päivää Levillä ulkoillen ja urheillen.

Ensin ajattelimme, että tekisimme reissukaverin Lotan kanssa tarkan suunnitelman siihen, mitä aikoisimme tehdä. Me molemmat taisimme olla melko kiireisiä nyt syksyn aikana ja saimme oikeastaan ainoastaan varattua vuokra-auton ja asunnon saunalla Levin keskustasta. Päätimme, ettemme lähde Leviltä kuin tekemään päiväretkiä, koska lomaa olisi vain viisi päivää.

Sitten muutaman mutkan ja tutun tutun kautta mukaan tuli Juuso. Juuso on Kittiläläinen yrittäjä, jolla on Kittilässä oma kuntosali Aslakin liikeTarkoituksemme ei ollut mennä salille, mutta Juuso auttoi suunnittelemaan, mitä Levillä kannattaisi loman aikana tehdä ja saimme vuokrattua Juuson kautta fatbiket päiväretkille.

Mitä lopulta marraskuussa, joka ei ole vielä kuuminta hiihtokautta, kannattaa Levillä tehdä?

Päivä 1: fatbike-retki

Ensimmäisenä päivänä saavuimme puolen päivän aikaan Kittilään. Saimme lentokentältä auton alle ja ajelimme suoraan Leville. Yövyimme siis aivan Levin keskustassa ja saimme huoneistomme avaimet myös saman tein ja kävimme vaihtamassa vaatteet. Olimme nimittäin menossa ajamaan fatbikeilla.

Juuso oli tuonut Levin keskustaan meille kaksi fatbikea ja pyörät odottivat meitä siellä sovitussa paikassa. Kello oli jo tässä kohtaa kaksi iltapäivällä ja kysäsimme suksivuokraamosta, minne meidän kannattaisi lähteä ajamaan.

Päätimme ottaa reitiksi Levin ympäriajon. Matkaa tulisi reittiä pitkin noin 20 kilometriä. Pääosassa reitti menisi maastossa ja pääsisimme fiilistelemään pyöräilyä maastossa.

Fatbikella Levin ympäri

Meillä kävi ensimmäisenä päivänä myös todella hyvä tuuri, sillä aurinko paistoi ja pakkasta oli rapiat 15. Aivan todella upea keli ja pakkanen ei haitannut pyöräilyä yhtään.

Eksyimme muutaman kerran reitiltä, mutta löysimme pääasiassa ihan netistä tulostetun kartan ja maalaisjärjen avulla reitillä oikeaan paikkaan.

Päivä 2: Kätkätunturi ja hiihto

Toisena päivänä satoikin sitten lunta ja päätimme aamusta lähteä käymään pienellä kävelyretkellä. Kävelyretki hiukan venyi, koska lähdimme Levin lähellä olevaa Kätkätunturia kohti ja pian olimmekin jo kipuammassa tunturin huipulle.

Lumisade haittasi matkan tekoa sen verran, että emme pysyneet ihan koko aikaa reitillä, vaan eksyimme ja emme lopulta taineet käydä ihan tunturin huipulla. Pääsimme kuitenkin takaisin reitille ja kävelystä tuli lähes 18 kilometriä. Aamupäivä olikin siis tehokkaasti käytetty.

Matkalla Kätkätunturille

Kävimme lounaalla ja sen jälkeen suuntasimme kohti hiihtolatua. En ollut hiihtänyt sitten yläasteen ja hiukan jännitti, että mitenhän tällä kertaa käy. Pakko oli tietenkin ottaa vapaan hiihtotavan eli luistelusukset.

Ladulle lähdössä

Hiihtäminenhän oli aivan mahtavaa! Siis todella haastavaa ja vaikeaa, mutta se vauhdin hurma oli todella siistiä. Ylämäessä tuntui, että läähättää keuhkot pihalle ja alamäessä hiukan pelotti, että miten suksi pysyy ladulla. Kaikki meni tosi kivasti ja kipinä hiihtämiseen syntyi taas vuosien tauon jälkeen.

Päivä 3: Pallastunturit

Kolmantena päivänä ajoimme aamusta vajaat 100 kilometriä Pallastuntureille. Olimme ajatelleet tehdä Taivaskeron kierroksen, mutta saavuttuamme Pallastunturin luontokeskukselle, sanoi siellä ollut nainen että reitit voivat olla hiukan tukossa edellisen päivän lumisateen takia.

Lähdimme kuitenkin varausetta kipuamaan kohti ensimmäistä ja tietenkin jyrkintä rinnettä kohti Pallastuntureiden huippua. Pääsimme parissa tunnissa aika korkealle. Reitti oli aika haastava, sillä välillä kahlasimme polveen asti lumessa ja rinne oli osittain aika jyrkkääkin. Ylhäällä alkoi myös tuulla todella kylmästi ja päätimme, ettemme hukkaa koko päivää tarpomalla lumessa, vaan käännymme alas.

Matkalla rinnettä ylös

Pallastunturit

Pallastuntureilla kylmässä tuulessa

Ajelimme takaisin Leville ja menin vielä illalla hiihtämään. Sain hiihdettyä hiukan alemmalla keskisykkeellä ja hiihtäminen alkoi tuntumaan entistä kivemmalta. Kyselin jo suksien vuokrauspaikasta Zero Pointista, että paljonko sukset maksavat jos ostaisin ne.

Päivä 4: Juuson matkassa fatbikeilla ja vaeltamassa

Neljäntenä päivänä Juuso oli suunnitellut meille päiväretken, joka sisältäisi fatbikeilla pyöräilyä sekä vaeltamista muutaman tunturin yli.

Päivä alkoi sillä, että tapasimme Juuson ja otimme pyörät kyytiin ja ajelimme kohti Pallastuntureita. Sieltä sitten hyppäsimme pyörien selkään ja pian tajusimme, että meidän täytyy taluttaa pyöriä, koska uutta lunta oli tullut aikalailla ja pyörällä ajaminen oli käytännössä mahdotonta. Pääsimme kuitenkin reitillä muutamaan todella kivaan alamäkeen, jossa auto oli ajanut edeltämme ja pystyimme laskemaan auton urassa fatbikella.

Meille sattui upea päivä ulkoiluun

Tämän jälkeen jätimme pyörät parkkiin ja jatkoimme matkaa kävellen. Vaelsimme välillä hyvinkin haastavassa maastossa muutaman tunturin yli. Kahlasimme lumessa ja onneksi meillä oli Juuso mukana, koska ilman hänen paikallistuntemustaan olisi suunta ollut useammankin kerran aika hukassa.

Kävimme Keimiö-, ja Sammaltunturin huipulla ja päivä helli meitä upealla säällä. Tuntui, että talvi on jo täydessä käynnissä, mutta ihan kuin olisi ollut kevättalvi. Päivän aikana oli melko lämmintä, mutta tuntureiden huipulla tuuli sen verran kovaa, että untuvatakki oli oikeastaan pakollinen varuste.

Sammaltunturin huipulla

Päivä oli kyllä todella onnistunut. Iso kiitos siitä kuuluu Juusolle, joka suunnitteli reitit ja hoiti kaikki välineet eli pyörät ja kuljetukset paikalle. Juuso oli myös todella hyvä opas, sillä hän osasi kertoa todella hyvin niin lähimaastoista kuin muistakin asioista kuten treenaamisesta.

Iso ongelma, johon mekin törmäsimme, on se että Lapissa on paljon nähtävää, mutta suurin osa reiteistä on aivan tuntemattomia. Melkinpä ainoat keinot ovat joko a) tutkia reitit itse tai b) tuntea joku, joka tietää hyvät reitit. Puhuimme päivän aikana paljon siitä potentiaalista, mikä Levillä ja sen lähimaastoissa on kaikenlaiseen erilaiseen urheiluun ja ulkoiluun. Iso ongelma on vain se, että Googlestakaan näistä reiteistä ei välttämättä löydä kovinkaan paljon tietoa.

Tässä ongelmassa Juuso auttoi meitä ja suosittelen kovasti, että mikäli olet menossa Leville ja haluaisit saada ideoita ja ehdotuksia siihen, mitä siellä kannattaa puuhata, niin otat yhteyttä Juusoon. Hän nimittäin suunnittelee retket juurikin omien toiveiden mukaan ja auttaa esimerkiksi kuljetusten järjestelyssä. Päiväretket ovat paljon onnistuneempia, kun koko ajan ei tarvitse miettiä, ollaanko nyt reitillä ja minne ylipäätään kannattaa mennä jos joku suunnittelee reitin valmiiksi juuri sinun toiveiden mukaisesti.

Päivä 5: hiihto

Viimeisenä päivänä lentomme lähti jo puolen päivän aikaa. Tätä ennen oli vielä päästävä ladulle. Eihän siinä nyt enää mitään järkeä ollut, sillä olo oli jo aika hakattu ennen hiihtoa, mutta koska tietoa seuraavasta hiihtokerrasta ei ollut, oli pakko päästä ladulle.

Kävin hiihtämässä siis 10 kilometriä niin kovaa kuin jaksoin. Kaaduin ja sähläsin pari kertaa matkan aikana, mutta maaliin päästessä oli olo, että nyt on viimeisetkin hikipisarat puristettu tästä neidistä ulos.

Hiihtoa 10 kilometriä

Lappi kohteli kyllä todella hyvin ja olen tosi iloinen, että päätin lähteä vielä Afrikan jälkeen Leville. Palo päästä hiihtämään ja talviurheilemaan on niinkin kova, että tällä viikolla on useaan otteeseen tullut pohdittua, että mitenhän pääsisin takaisin noihin upeisiin talvimaisemiin. Lappi on upea paikka ja Helsingistä Levin saavuttaa parissa tunnissa lentokoneella. Ihan loputtomat mahdollisuudet ulkoilla ja ne ovat ihan tuossa kulman takana.

 

2 vastausta
    • vuorenvarma
      vuorenvarma says:

      Moikka Sini!

      Ja kiitos! Aika haastavia kysymyksiä. Mietin näihin vastaukset ajan kanssa! 🙂

      Mukavaa päivää!

      – Anni

      Vastaa

Jätä vastaus

Haluatko osallistua keskusteluun?
Ota vapaasti osaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *