Kilimanjaro: päivät 1-3

Kilimanjaro sijaitsee Tansaniassa ja se on melko helposti saavutettava vuori. Kilimanjaro on maailman korkein tulivuori ja kirkkaalla säällä huipulta on maailman laajin näköala. Vuori on laakean muotoinen ja se on nopeimmillaan saavutettavissa muutamassa päivässä (tosin isolla vuoristotaudin riskillä).

Reittimme kulki siten, että nousimme ensimmäiset päivät Rongai-reittiä ylös ja teimme pienen kiekan Mawensin eli Kilimanjaron läheisyydessä olevan tulivuoren juurelle ja sieltä sitten siirryimme Kilimanjaron satula-alueen läpi School Hutille eli viimeiseen leiripaikkaan, josta lähdimme sitten tavoittelemaan Afrikan korkeimman vuoren huippua. Alas tulimme sitten Marangu-reittiä, joka on yksi suosituimpia reittejä Kilimanjarolla.

Tämä reitti oli sikäli hyvä, koska ensinnäkin reitillä on melko vähän mitään ruuhkia ja vielä tärkeämpänä tällä reittivalinnalla saadaan yksi lisäpäivä vuoriston ohueeseen ilmaan totuttelemiseen. Reitillä pääsee myös hyvin lähelle Mawenzin vuorta, joka on todella näyttävä näky myös itsessään ja leiri sijaitsee todella upealla paikalla lähes Mawenzin juuressa.

Päivä 1: Nalemorun portti

Ensimmäinen vaelluspäivä alkoi siirtymisellä Nairobista Tansanian puolelle. Rajalla hoidetaan muodollisuudet ja muutaman tunnin ajomatkan jälkeen päästiin Nalemoru-portille, josta itse vaellus sitten alkaa.

Söimme lounaan, joka oli usein pastaa ja säilykelihasta tehtyä kastiketta, ennen lähtöä. Matka portilta ensimmäiseen leiriin Simba Campiin 2600 metrin korkeuteen kesti noin neljä tuntia ja maasto oli todella helppoa leveätä polkua.

Päästiin ekana päivänä jutustelemaan ryhmään kuuluvien tyyppien kanssa ja matka sujui aika mukavasti jutustellen ja matkaan pääsyä fiilistellen. Tässä kohtaa näkymät ovat melko vaatimattomia, sillä alku mennään metsän keskellä ja polku kulkee korkeiden puskien keskellä.

Valmiina lähtöön Nalemorun portilla

Ensimmäinen leiri

Telttamajoitus

Päivä 2: Second Cave

Toisena päivänä lähdettiin sitten kohti seuraavaa leiriä. Matka jatkui aikalailla samanlaisissa maisemissa, puskien keskellä. Päivä alkoi aurinkoisessa säässä, mutta pian leiristä lähdön jälkeen, tuli myös pilvet.

Valmiina lähtöön leiristä

Helppokulkuista polkua alkupäiviltä

Toinen vaelluspäivä kesti hiukan alle 5 tuntia ja oli samankaltaista polkua kuin ensimmäisenä päivänä. Tässä kohtaa alkaa jo tuntemaan ensimmäiset tuntemukset korkeudesta, sillä seuraava yöpaikkamme Second Cave sijaitsi jo yli 3000 metrin korkeudessa.

Päivä 3: Kikelelwa Huts

Kolmas vaelluspäivä alkoi taas kerran aurinkoisessa säässä ja edessä oli siirtyminen 3600 metrin korkeuteen seuraavaan leiripaikkaan. Tässä kohtaa vaellusta alkoi myös Kilimanjaro näkyä paremmin ja tavoite näkyi silmien edessä melkeinpä joka hetki. Tavoite tuntui kuitenkin hyvin kaukaiselta, koska vaikka oltiin jo pari päivää vaellettu, niin silti matkaa olisi jäljellä vielä useamman päivän verran.

Kolmantena vaelluspäivänä kuljimme viitisen tuntia seuraavaan leiriin ja päivä oli suhteellisen helppo, sillä nousumetrejä ei tullut kuin 400 metrin verran. Kuljimme melko rauhalliseen tahtiin ja jutusteltiin päivä rennosti kaikenlaisesta maan ja taivaan väliltä.

Matkalla kohti seuraavaa leiriä

Päivä oli siitä mukava, että koko päivän meillä oli pilvinen sää ja päälle sai vetää jo pidempää vaatetta päälle. Näin oli kuitenkin mukava matkata eteenpäin ja polttava aurinko ei häirinnyt yhtään meitä. Osa taisi pilvistä huolimatta palaa ja se olikin hyvä muistutus siitä, että kuinka polttava aurinko on yli 3000 metrin korkeudessa.

Kikelewa Camp 3600 metriä

Näkymät leiristä

Fiilikset leirissä kolmannen päivän jälkeen olivat todella hyvät ja illalla alkoi jo viiletä sen verran, että täytyi laittaa untuvatakkia päälle. Mielestäni tässä kohtaa ei vielä yölläkään ollut pakkasta, sillä nukuin vielä tämänkin yön aikana makuupussi osittain auki.

Yö Kikelelwa Campissa oli yksi huonoimmista, mitä minulla oli teltassa. Tämä osittain varmaan johtui korkeudesta, mutta myös loivasta alamäestä, jossa teltta oli ja yön aikana tuli harjoiteltua makuupussin sisällä mönkimistä edes takaisin. Mitään kummempia vuoristotaudin oireita ei kuitenkaan tässä vaiheessa ollut ja huonosti nukuttu yö jäi seuraavana aamuna unholaan, kun päästiin takaisin polulle.

Seuraavien päivien aikana päästiinkin yhä lähemmäs Kilimanjaroa. Pysykää kuulolla, näistä päivistä lisää pian!

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.