Artikkelit

Lepäämisen ihmevoimat

Kehitys tapahtuu levossa superkompensaation kautta, niin sanoi jo keväällä Firstbeatin hyvinvointianalyysin palautteen antanut hyvinvointikonsultti. Treenimäärät ovat olleet ainakin tarpeeksi kovia, mutta olen laiminlyönyt lepoa, sitä oleellisinta osaa, jolla kehitys tapahtuisi. Kummasti kasetti on ollut jumissa ja treenit ovat takunneet. Volyymi ja teho on ollut ajoittain liian kovaa suhteessa levon määrään.

Lepo on ollut itselleni aina haastavaa. Olen lepäämisestä täällä blogin puolella kertonut useasti ja erityisesti sen haasteista. On aika vaikea selittää, miksi lepoa on tullut laiminlyötyä. Ainoa hyvä selitys on vain se, että tekeminen on ollut niin mahtavaa. Oli pari vuotta, jolloin olin loukkaantunut ja käytännössä kuukaudesta toiseen vain kuntouttamassa eri vammoja. Nyt viimeinen vuosi on mennyt ilman vammoja ja on ollut ihan mahtavaa toteuttaa omia haaveita ja kiipeillä ympäri maailmaa.

Olen toteuttanut treeniohjelmaani pilkulleen oikein ja tehnyt kaiken niin kuin olen suunnitellut. Sama pitäisi tehdä lepäämisen puolella. Viimeisen viikon aikana olen levännyt ja nyt onkin aika tehdä lepäämisen “ohjelmointi”. Tämä tarkoittaa, että unelle täytyy varata aikaa, toteuttaa suunnitelmaa nukkua hyvin ja tehdä lepäämisestä ruutinia eikä vain jatkuvasti kuvitella, että kyllä selviän lyhyillä yöunilla.

lepo, nukkuminen, lepoviikko

Päiväunilta herätty ja Kuukausiliitteen kimppuun

Lepo tekee ihmeitä, sehän on ihan selvää ja tuntuu, että ihmevoimia tulee joka lepopäivän jälkeen lisää. Huomaan itse, että lepääminen tuo itselleni lisää luovuutta, innostun asioista helpommin ja keksin uusia ideoita. Pää ei ole jumissa ja ennen kaikkea reidet eivät tunnu tyhjiltä. Sumu hälvenee ja mieli on kirkas. Aamulla ei tarvitse kolmea kuppia kahvia, jotta tuntuu heräävän vaan aamulla on levännyt olo herätessä.

Nukkumaanmenoaika

Oleellisin asia nukkuminen ohjelmassa on itselläni se, että pidän nukkumaanmenoajasta kiinni. Se on todella yksinkertaista, mutta miksi välillä niin vaikeaa. Olen huomannut, että minun pitää olla kotona viimeistään 20:30, jotta ehdin rauhottua ja sänkyyn minun täytyy mennä viimeistään 21:30. Näin olen unessa jo 22 aikaan.

Tärkeää on myös se, että laitan puhelimen ajoissa pois. Vaikka näytössä on sinisen valon vähennys, niin silti tuntuu, että aivot pysyy virittyneessä tilassa ja tämän saa katkaistua vain yksinkertaisesti sillä, että puhelin ei ole enää kädessä juuri ennen nukkumista.

Olen puhelimen kanssa myös tehnyt niin, että jätän puhelimen ihan eri paikkaan kuin sängyn viereen yöksi. Herätyskello on erikseen ja yöllä herätessä ei tule pienintäkään houkutusta katsoa, olisiko jotain “tärkeää” tapahtunut yön aikana.

Kuinka saada unta?

Minulla nukahtaminen on aina ollut helppoa. Nukahdan autoon, lentokoneeseen, päiväunille, yöunille ja jopa lattialle ihan sekunneissa. Ongelmia on tullut yöheräilystä aamuyön aikaan ja siitä, etten ole saanut kunnolla unta sen jälkeen. Välillä olen siirtynyt sohvalle, kääntänyt tyynyn jalkopäähän, juonut, noussut ylös ja niin edelleen.

Firstbeatin hyvinvointikonsultti kysyi minulta, että minkälaisia nukkumaanmenorutiineja minulla on. Vastasin, että menen sänkyyn ja laitan silmät kiinni. Tämän jälkeen hän suositteli, että ottaisi rutiinit osaksi joka iltaa. Se voi olla venyttelyä, kirjan lukemista, musiikin kuuntelua tai mikä parhaiten toimii itsellä.

Tämän jälkeen aloin testaamaan äänikirjoja iltasatuina, ja sehän on toiminut. Äänikirjoista pystyy ajastamaan kirjan esimerkiksi 15 minuutiksi tai 30 minuutiksi ja sen jälkeen kirja loppuu automaattisesti. Kirjan kuuntelusta on tullut oma nukkumaanmenorutiinini ja se toimii hyvin. Alkuyön heräily on loppunut ja nukahdan yleensä parin ensimmäisen minuutin aikana, kun kirja käynnistyy. Olen kuunnellut lukemattomia kirjoja ilman, että tiedän, mitä niissä on tapahtunut.

Lepo

Nukkumisen lisäksi olen lukenut viimeisen viikon aikana paljon kirjoja, lehtiä ja blogeja, joiden seuraaminen on kiireessä jäänyt vähemmälle. Olen joka kuukausi skipannut lauantaiaamun Kuukausiliitteen lukemisen, mutta nyt olen lukenut monta rästissä ollutta lehteä.

Lepo on vaikeaa, mutta tekee hyvää. Oleellisinta on ollut kropalle ja mielelle lupa levätä. Ne hankaavat vastaan, mutta luvan kanssa mieli on rentoutunut, päivisin on pystynyt nukkumaan päiväunet ja iltaisin on silti nukuttanut kunnolla jo ennen kymmentä.

Lukeminen on yksi tärkeimpiä keinoja rentoutumiseen

Kuukausiliite

Rentoutuminen on tärkeä osa lepäämistä ja aivot sekä kroppa pitäisi saada hälytystilasta pois. Kroppa alkaa ymmärtämään, ettei leijonaa tarvitse juosta karkuun koko ajan ja nyt voi relaata.

Kyllähän lepäämisestä tulee niin hyvä olo, että sitä miettii, miksi ei ole vaalinut tätä oloa koko ajan. Sitä varten on treeniohjelma nukkumista varten.

 

Kahdeksan paljastusta minusta

Sain tuossa hetki sitten Luontoloinen-blogista kysymyshaasteen, jossa paljastetaan itsestään kahdeksan asiaa ja vastataan haastajan tekemiin kysymyksiin. Sovelsin haastetta hieman annetuista ohjeista.

Vihdoinkin pääsin tämän haasteen äärelle ja olipahan hauska miettiä, että mitä te lukijat ette vielä tiedä minusta. Täältä pesee:

1. Unipyyhe

Käytän joka yö korvatulppia ja unipyyhettä. Unipyyhe on siis sellainen silmälappu, jotka laitetaan silmille, jotta valo ei pääsisi silmiin. Olen nukkunut näin jo vuosia. Varmaankin ainakin kuusi viimeisintä. Olen saanut unipyyhkeen äitiltä lahjaksi joskus kauan sitten ja sen jälkeen se on uskollisesti kulkenut Nepaliin, Argentiinaan, Afrikkaan ja se kulkeutuu mukana myös jatkossa. Unipyyhkeessä lukee tietysti teksti: ”jätä viesti” ja se on pinkki.

2. Unissahöpöttäjä

Puhun ja selitän unissani, paljon. Saatan myös nukkua ja pian kertoa, etten saa unta ja kääntää kylkeä jatkaakseni unia. Tärkeää on vain päästä kertomaan, etten saanut unta vaikka olin jo nukkunut.

Puhun unissani vähän kaikesta: menneistä ja tulevista asioita. Oudointa kuitenkin höpöttelyssä on se, että olen ikäänkuin valvetilassa, sillä muistan usein puhuneeni unissani, mutten ollenkaan pysty hallitsemaan höpöttelyjä. Tämä on myös todella turhauttavaa, koska harvoin saan tahtomaani sanomaa selväksi.

3. Pelkään isoja eläimiä

Koiria, hevosia ja jopa jättikilpikonnia, joilla ei ole mitään mahdollisuutta tehdä minulle mitään. Isot ovat usein arvaamattomia ja pysyn mielummin kaukana isoista eläimistä kuin lähestyn niitä vapaaehtoisesti.

Syöttämässä kilpikonnaa – koko ajan pelotti, että se haukkaa minusta palan

Nämä pelot varmaankin tulevat jostain lapsuudesta, jossa muistan ison koiran hyppineen innoissaan selkääni vasten, kun olimme kylässä ja koirahan innostui entisestään, kun sitä juoksi karkuun. Ei mitään kivoja muistoja.

4. Lukutekniikka

Tykkään lukea dekkareita, mutta huomaan useasti tekeväni seuraavaa: kun kirjassa alkaa tulla jännittävä kohta, jossa jokin kirjan päähenkilöistä murhataan tai rikos on ratkeamassa, hyppään seuraavalle sivulle ja luen loppuratkaisun ennen välissä tulevaa tekstiä. Palaan kyllä aina takaisin siihen kohtaan, josta hyppäsin ratkaisuun, mutta luen usein ensin ratkaisun ennen itse tarinaa.

Pari kertaa tuli hypättyä jännittävässä kohdassa

5. American dippi

Juu, yksi paheistani on American-niminen dippikastike. Voisin syödä (ja syönkin) sitä lusikalla suoraan kermaviilipurkista.

Kuva lainattu Googlesta

6. Jännitys tuntuu varpaissa

Jännitys tuntuu sähkönä varpaissani. Erityisesti katsoessa esimerkiksi jännittävää elokuvaa tai tv-sarjaa. Uppoutuneena telkun katsomiseen, jännittävän kohdan tullessa ja pelästyessäni saan kovan sähköiskumaisen tunteen, joka menee varpaisiin asti. Todella kutkuttava ja koukuttava tunne, ihan oikeasti.

7. Kynnet

Olen kova pureskelemaan ja repimään kynsiä. Ällöttävä tapa, mutta olen tehnyt tätä ihan lapsesta asti. Viime vuosina olen tsempannut sen verran, että saan kyllä kasvatettua kynnet, mutta usein kovan stressin tai hermostuneisuuden takia sitten revin ja pureskelen kynnet pois. Valoa on siis tunnelin päässä, sillä pystyn välillä kasvattamaan ihan nätit kynnet.

Huom! Tällä hetkellä kynnet ovat pitkät.

8. En osaa sanoa ei

Tai ainakin välillä tuntuu siltä. Innostun lähes kaikesta ja aina täysillä. Kyse voi olla uudesta tuttavuudesta, urheilulajista tai ruuasta. Innostuin esimerkiksi soutamisesta kesällä niin paljon, että olin jo menossa olympialaisiin ja tällä viikolla on tullut ahmittua mandariineja, koska ne on vaan niin hyviä just nyt.

Minulle esitetyt kysymykset

1. Minne olet matkalla kun vaellat? Rauhalliseen paikkaa, jossa ei ole kiire vaan aikaa nauttia ulkoilmasta. Parasta on, että pääsee hengittelemään syvään ja fiilistelemään luontoa.
2. Mitä ilman et lähtisi reissuun? Heh, no unipyyhe on kyllä tosi tärkeä.
3. Millainen on sielunmaisemasi? Välillä hyvinkin levoton, poukkoileva, mutta kaikesta kauneudesta nauttiva.
4. Mikä on seuraavaksi ostoslistalla? Tänään haaveilin heijastintakista. Se olisi kyllä tosi hieno meidän pimeissä aamuissa, illoissa ja miksei päivissäkin.
5. Mikä retkeilyyn liittyvä asia sinulla on vielä opettelematta? Risukeitintä en ole ikinä käyttänyt. Olen kuitenkin lukenut monta hyvää argumenttia sen puolesta.
6. Jos joutuisit autiolle saarelle kolmeksi kuukaudeksi, mitkä kolme ruoka-ainetta ottaisit mukaasi?Oletuksena on, että tulenteko onnistuu ja puhdasta vettä löytyy, mutta ruuan tulee säilyä lämpimässä. 
Pähkinöitä, mama’s duuneleita kananmakuisena ja kovia salmiakkeja.
7. Onko makuupussien comfort -arvot tehty sinua varten? Kyllä! Yleensä joudun repimään vetoketjua auki yön aikana, koska olen kuumissani. Tärkeintä tuntuu olevan hyvä alusta, joka eristää kylmästä maasta.
8. Kuinka omalta osaltasi pyrit edistämään suomalaisten yhteyttä luontoon? Jakamalla omia kokemuksiani luonnosta.
9. Makkara vai vaahtokarkit? Tämä onkin paha, tykkään oikein kunnolla käristetystä makkarasta, mutta himoitsen makeaa. Valitsen vaahtokarkit.
10. Kuka on seikkailjaidolisi? Suomalaiset Everestin kiivenneet supertyypit ja Veikka Gustafsson nyt on aika siisti tyyppi myöskin.
11. Kuinka nopeasti olet valmis lähtemään? Muutaman minuutin varotusajalla
Kiitos, olipahan mukava haaste!

 

Sänkykaupoilla

Ostin sänkyni keväällä 2012. Sänky oli halpa kylkiäinen tuttavalta, joka muutti avovaimonsa kanssa yhteen ja heillä oli ylimääräisenä sänky. Sänky oli kuulemma tässä vaiheessa hetki sitten ostettu.

Sänky onkin palvellut hyvin viimeiset vuodet ja se on kulkenut Helsingistä Lappeenrantaan, puoleksi vuodeksi varastoon, kahteen uuteen asuntoon Lappeenrannassa ja taas uudestaan Helsinkiin. Olen nukkunut sängyssä hyvin ja sen upea 180 cm leveys onkin palvellut tälläistä yölläpyörijää erinomaisesti.

Viime aikoina kuitenkin sänky alkoi aiheuttamaan erilaisia vaivoja. Tuli niskakipua, selkäkipua ja tuntui, että sänkyyn uppoaa vaikka sen piti olla jäykällä rungolla. Pitkään puhuttiin uuden sängyn ostamisesta ja vertailtiin erilaisia netistä ennen kuin oikeasti lähdettiin sänkykaupoille.

Tavoitteena oli löytää jäykkä, niskaa ja selkää oikeasti tukeva sänky, joka palvelisi seuraavat tulevat vuodet nukkujaansa tarjoamalla kunnon unet. Haaveiltiin Tempurista, mutta kauhistuttiin sen hintaa ja päädyttiin Ikeaan testaamaan sänkyjä. No se Ikeankaan versio ei tuntunut täyttävän kriteerejä ja käytiin testaamassa sänkyjä Askossa, jossa oli samaan aikaan hyvät alennusmyynnit sängyistä.

Testailtiin hetki sänkyjä ja päädyttiin ostamaan Askon Airflow-teknologialla varustettu jäykin mahdollinen 160 cm leveä sänky.

Päädyttiin sänkyyn oikeastaan siitä syystä, että se vastasi jäykkyydeltään sellaista sänkyä, jota etsittiinkin. Materiaali muotoutuu kehon mukaan ja sopii eri asennoissa nukkujalle. Airflow-materiaali myös kestää yhtä kauan kuin perinteinen runkopatja ja käyttöikä tulee olemaan käytännössä sama verrattuna perinteiseen jousitekniikalla tehtyyn runkopatjaan verrattuna. Kapeampaan sänkyyn päädyttiin hintasyistä ja osittain myös sen vuoksi, että pienessä makuuhuoneessa kapeampi sänky antaa muuten liikkumatilaa ja esimerkiksi sängyn petaaminen on huomattavasti helpompaa.

Ja vitsit, vaikka sänky oli pirun kallis, niin kyllä siinä on vaan ensimmäistä yötä lukuunottamatta tullut nukuttua niin hyvin ja makoisasti. Jäykkyys on ensimmäisten öiden jälkeen juuri sopiva ja jatkossa pehmeissä sängyissä nukkuminen tulee olemaan varmaankin aika kamalaa. Sen takia, että sänkyyn tuntuisi uppoavan kun oma sänky on jäykempi.

Uusi sänky siis mahdollistaa edelleen paremmat unet, mutta myös paremman palautumisen. Mitä paremmin nukkuu, sen paremmin myös palautuu ja treeneistä on mahdollista puristaa kaikki irti. Vanha sängynpieru tuntui siis lopun kaiken hyvältä heittää kierrätykseen ja tuhlata vastaavasti omaisuuden verran uuteen sänkyyn.