Vuorikiipeilyn aloittaminen – 3 vinkkiä harrastuksen aloittamiseen

Kutsun itseäni vuorikiipeilijäksi, mutta miten voi aloittaa vuorikiipeilyn? Vuorikiipeily on harrastuksena haastava, koska Suomessa harrastusmahdollisuudet eivät ole kovinkaan kummoiset, sillä vuoristojahan ei Suomessa ole. Vuorikiipeilyn harrastaminen tarkoittaa käytännössä myös matkustamista paikkoihin, joista löytyy vuoria. Vuoret ovat vieneet minua Nepaliin, Tansaniaan, Jenkkeihin, Argentiinaan, Chileen, Peruun ja tulevana syksynä uudestaan Nepaliin.

Tämä artikkeli kerää yhteen kolme vinkkiä aloittelevalle vuorikiipeilijälle.

Valitse itsellesi sopiva kohde

Ensimmäinen askel vuorikiipeilyn aloittamiseen on ensimmäisen kohteen päättäminen. Tietoa vuorista löytyy Googlen syövereistä pilvin pimein. Itse katselen esimerkiksi kiivettäviä vuoria Summit Post -nimiseltä sivustolta. Tämän jälkeen alkaa rahapuolen miettiminen eli todennäköisesti myös säästäminen. Teen aina itse taulukon, johon kerään reissun pakolliset kulut ja kirjaan siihen myös hankittavien tavaroiden kulut sekä käyttörahan. Pyöritän taulukkoa niin, että saan reissun joko järkeväksi toteuttaa tai sitten hautaan ajatuksen toistaiseksi.

Kohteen valitsemisessa kannattaa pitää mielessä, mitä olet aiemmin kiivennyt, oletko ollut korkealla, tarvitsetko matkaan opasta vai riittääkö taidot omatoimiseen kiipeilyyn. Omien taitojen arvioiminen on yksi oleellisin tekijä ennen kuin päätät kohdetta. Mielestäni sopivan haastava, mutta omiin taitoihin sopiva vuori on paras matkakohde.

Vuorikiipeilyn aloittaminn Aconcagualla

Telttanäkymä Aconcagualta 2016

Vuodenaika vaikuttaa myös paljon valittavaan kohteeseen, sillä kuten melkeinpä missä tahansa muussakin ulkoilmalajissa, niin myös vuorikiipeilyssä kiipeilykaudet menevät vuodenaikojen mukaan eri puolilla maailmaa. Itse aloitin vuorilla liikkumisen 2013 Nepalista Annapurna Circuit -vaelluksella ja mielestäni se oli sopiva tutustuminen vuoristoon ja siellä liikkumiseen. Sen jälkeen on vuosi vuodelta tullut hankittua haastavampia kohteita ja reissuja. Seuraava iso haaste on 7129 metrin vuori Baruntse.

Nepalissa kiivetään huhti- ja lokakuussa, Argentiinassa joulu- ja tammikuussa ja Perussa elokuussa. Tässä nyt vain muutama mainitakseni. Melkeinpä mihin aikaa tahansa vuodesta on mahdollista löytää paikka, jossa pääsee kiipeilemään. Vuoret eivät kiipeilemällä ihan hetkeen lopu.

Oppaan kanssa vai omatoimisesti?

No, nyt meillä on lyöty vuori lukkoon. Mitäpä seuraavaksi? Täytyisi pohtia, että miten sinne vuorelle pääsee. Haluaako matkalla käyttää pakettimatkaa, opasta vai tehdä kaiken itse? Näiden yhdisteleminen on myös toki mahdollista. Tärkeintä on löytää itselle sopiva tapa matkustaa ja tehdä reissuja.

vuorikipeilemässä Argentiinassa Aconcagualla

Vuorikiipeilemässä Argentiinassa 2016

Tarjoajia ja retkikuntaoperaattoreita on netti pullollaan. Suomalaisia vaihtoehtoja löytyy ja sitten löytyy kansainvälisiä operaattoreita. Kannattaa vertailla eri vaihtoehtoja, miettiä millainen on oma tarve: haluatko kaiken valmiina niin, että menet vain lentokentälle vai haluatko hankkia omat lennot vai olla vastuussa kaikesta itse? Kysy myös tarjousta ja vertaile hintaeroja kaikkien näiden vaihtoehtojen kesken.

On myös mahdollista, että hankit kaiken itse, mutta toteutat matkan paikallisen oppaan kanssa. Tämä on yksi vaihtoehto, mitä kannattaa harkita ja se voi olla vaihtoehtona, mikäli haluat tehdä matkan omalla porukalla. Yksi vuorikiipeilyn hienoimpia puolia on mielestäni retkikunta ja erityisesti ihmiset, joiden kanssa saa jakaa yhteiset kokemukset vuorilla.

Vuorikiipeilyn aloittaminen Patagoniassa

Vaeltamassa Patagoniassa

Tiedän, että on myös paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä kaiken itse. Jos kuulut tähän joukkoon, niin kannattaa aloittaa vuorikiipeily sellaisilta vuorilta, jotka vastaavat juuri sinun taitotasoosi parhaiten. Erilaiset turvallisuuselementit kannattaa myös ottaa huomioon ja sen vuoksi vahva suositukseni olisi, että kannattaa vähintäänkin käydä muutama kurssi asioista ennen kuin suuntaat itsekseen testailemaan niitä vuoristoon. Vuorilla kiipeäminen ei ole vain tekninen suoritus vaan siinä yhdistyy monet muut taidot kuten sääolosuhteiden ennustaminen, reitin suunnittelu, ruokahuollon järjestäminen ja logistiikan hoitaminen itsenäisesti.

Varusteiden hankkiminen vuoristoon

Olen itse haalinut vuosien ajan oikeanlaisia varusteita vuorilla liikkumista varten. Viimeisen vuoden aikana yhteistyöni The North Facen kanssa on helpottanut vaatteiden hankkimista. Tällä hetkellä vaatekaapistani löytyy juuri sellaisia vaatteita, joita tulen tarvitsemaan vuorilla.

Vuorikiipeilyn aloittaminen Perussa

Perussa Machu Picchu

Iso suositus varusteiden hankkimiseen, jolla säästät omia rahojasi, on mielestäni hankkia kerralla kunnolliset varusteet. Olen heittänyt niin monta rikkoutunutta, revennyttä tai hajonnutta varustetta pois. Niin monta kertaa olen luullut säästäväni ostamalla halvemman tuotteen, mutta lopulta kuluttanut tuplamäärän rahaa ostamalla ensin edullisen ja sitten sen kunnollisen varusteen.

Virheistä oppii ja nykyään ostan vain ja ainoastaan sellaisia varusteita, joiden uskon kestävän. Ei siis rahaa mihinkään turhiin hömpötyksiin tai “säästän kun saan halvalla” -tyyppisiin hairahduksiin vaan kunnon laatua kerralla.

vuorikiipeilyn aloittamisessa tärkeää ovat varusteet

Vuorikiipeilemässä Kilimanjarolla

Itselläni ei ollut ensimmäisellä vuorivaelluksella kunnollisia kuorihousuja, mutta selvisin reissulla oikein hyvin, vaikka yhtenä päivänä satoi kaatamalla. Nykyään en lähtisi reissuun missään nimessä ilman kunnollisia kuorivaatteita. Minusta on myös tullut mukavuudenhaluinen, sillä mieluummin otan mukaan kunnon varusteet kuin kärvistelen huonoilla reissussa. Nautin tekemisestä huomattavasti enemmän, kun nukun lämpimässä makuupussissa enkä palele tai puen kuorihousut päälle enkä vetoketjuttomia sadehousuja.

Vuorikiipeily on valitettavasti välineurheilua ja tarvittavien tavaroiden lista on lähes loputon. Aina kun luulen ostaneeni kaiken, tapaan reissulla jonkun, jolla on parempi varuste tai keksintö johonkin ongelmaani. Taas ostoslista kasvaa ja seuraavalle reissulle tulee hankittua yleensä jotain, mitä edellisellä reissulla ei vielä ollut mukana.

Vuorikiipeily kannattaa aloittaa kohteen miettimisellä, budjetin tekemisellä, retkikuntaoperaattorin tai oppaan hankkimisella ja kunnollisilla varusteilla. Sen jälkeen alkaa valmistautuminen reissua varten.

 

Kuinka kiipeilijä jaksaa huiputuspäivän?

Jaksaminen on yksi olennainen osa kiipeilyä. Täytyy pitää mieli kirkkaana ja jaksaa keskittyä tuntien ja tuntien ajan täysillä. Tulee hetkiä, jolloin on vaikeampaa ja toisaalta hetkiä, jolloin kiipeilyflow ottaa täyden vallan ja aika kuluu vain maisemia ihaillessa. Jaksamiseen vaikuttaa myös se, mitä kiipeilijä syö huiputuspäivän aikana. Polttoainetta päivään tuo eväät.

Valmistaudun aina huolella pitkään huiputuspäivään. Reppuun pakkaan kiipeilyvaljaat, jääraudat, kypärän, hakun, köyden ja taukotakin. Edessä on liikkumista jäätiköllä ja kivikossa kellon ympäri. Yksi olennainen asia päivän onnistumisessa on myös se, mitä pystyn tankkaamaan päivän aikana ja millaisilla eväitä pakkaan reppuuni.

arctis superfood

Arctic Superfood – Mustikka & Tumma suklaa

Energiaa on hyvä saada päivän aikana tasaisesti ja säännöllisesti. Tähän tärkeimpiä keinoja on pienten taukojen pitäminen päivän aikana ja se, että repusta löytyvät eväät ovat helposti syötäviä ja toisaalta mahdollisimman energiatiheitä. Tarvitaan järkevää energiaa, joka tarkoittaa minulle mahdollisimman luonnollista ja vähän prosessoitua ruokaa. Pääasiassa energianlähteenä toimii hiilihydraatit.

Huiputuspäivänä repustani löytyy paljon erilaisia eväitä, jotta energiatasoni on kunnossa koko päivän ajan. Energiapatukoita, karkkia, suklaata, pähkinöitä ja geeliä. Mahdollisuuksien mukaan myös leipää ja aina paljon juotavaa ettei nestehukka pääse yllättämään.

Energiapatukoissa suosin Arctic Superfoodsin -energiapatukoita, jotka tuotetaan Suomessa Lapin puhtaista raaka-aineista. Patukoissa maistuu suomalaiset tutut metsän maut kuten mustikka, puolukka, karpalo ja tyrni. Näiden lisäksi makuihin on lisätty kotimaisia raaka-aineita porkkanasta, kaurasta ja pellavasta.

arctic superfood eväspatukat

Kiipeilemässä Nigardsbreen -jäätiköllä

Vaikka en pelkää sokeria, niin näissä energiapatukoissa ei löydy ollenkaan lisättyä sokeria. Patukoiden sokerit tulevat luonnollisista lähteistä kuten hunajasta. Puhdasta energiaa, joka ei vain tuo hetkellistä sokeripiikkiä tekemiseen vaan toimii erinomaisesti pitkän ajan energianlähteenä kiivetessä.

Olen jahdannut jo muutaman vuoden ajan oikeanlaisia patukoita ja eväitä vuorille ja valehtelematta testannut kaikenlaisia juttuja. Yleensä proteiinipatukat eivät maistu ohuessa ilmanalassa niiden kuivan ja jauhoisen maun vuoksi ja taas monet patukat ovat mauttomia ja paljon erilaisia makeutusaineita sisältäviä sekoituksia. Herkkävatsaisena erilaiset prosessoidut ainesosat aiheuttavat myös oman jännityksensä ja haluan minimoida kaikki vatsavaivoihin liittyvät riskit vuorilla.

arctic superfood energiapatukka

Energiapatukka vuoren rinteellä Uranostindillä Norjassa

Patukoista löytyy neljä eri makua: mustikka & koivunlehti, tyrni & kuusenkerkkä, puolukka, karpalo & nokkonen ja mustikka & tumma suklaa. Olen nyt kesän aikana testannut näitä kaikkia neljää makua ja ehdottomasti suosikkini ovat mustikka & koivunlehti ja mustikka & tumma suklaa. Maut ovat hienostuneet ja selkeästi tunnistettavissa. Patukat ovat rakenteeltaan pehmeitä ja kosteista, jolloin ne eivät jää pyörimään suuhun vaikka en syöntihetkellä saisi erityisen paljon juotavaa.

Näissä patukoissa on 30 grammassa keskimäärin 130 kaloria ja patukoiden ainesosaluetteloa lukiessa ei tule vastaan kryptisiä poly- tai aspartaamiloppuisia sanoja. Kaikki ainesosat löytyvät joko kodin hyllyltä tai Suomen luonnosta. Kauran ansiosta patukoissa on runsaasti kuitua ja toisaalta paahdetut pellavansiemenet tuovat mukaan meille välttämättömiä omega-3 -rasvahappoja. Jotenkin siisteintä kaikesta kuitenkin on se, että marjat, joita patukoissa käytetään on kerätty suomalaisesta luonnosta.

arctic superfood energiapatukka

Uranostindiltä matkalla alas Norjassa

Testasin patukoita nyt Norjan reissullani ja söin joka päivä kaksi patukkaa. Lounaan yhteydessä toisen ja päivän päätteeksi jälkiruuaksi toisen. Vatsani kiitti patukoista ja toisaalta huomasin, että pienestä koosta huolimatta patukat pitävät hyvin nälkää. Energiaa vapautuu hitaammin ja oma toimintakyky kiivetessä pysyy tasaisena eikä ailahtele nopeiden karkkiövereiden johdosta.

Tykkään myös ajatuksena siitä, että kun lähden syksyllä Nepaliin melkein kuudeksi viikoksi, minulla on energiana muutakin kuin valkoisia sokereita tai suklaata. Näiden patukoiden avulla pystyn tasapainottamaan muuten yksipuolista ruokavaliota reissussa ja mahdollistaa kuitenkin välttämättömiä kuitujen ja rasvahappojen saannin.

arctic superfood energiapatukka

Evästauko Norjassa – Mustikka-maku

Reissussa kotifiiliksia tuo suomalaisen musiikin kuuntelu, suomeksi kirjoitetut kirjat ja Suomesta tuotujen eväiden syöminen. Baruntsen reissulle on suositeltu otettavaksi 2-5 kiloa omia eväitä mukaan, joten nämä patukat tulevat olemaan yksi osa tuote eväsmäärää. Parasta niissä tulee olemaan marjojen maku, joka pitää koti-ikävän loitolla pitkällä reissulla.

Nämä patukat olivat mukana Norjassa ja lähtevät mukaan ensimmäisen 7000 metrin vuoren huiputukseen mukaan syksyllä Nepaliin.

 

*Yhteistyössä Arctic Superfoodsin kanssa